-->

30.12.2013

2013 in memoriam

Koska kukaan ei jaksa lukea enää yhtään MYFABULOUSYEAR2013INPICS-postausta niin tein jotain erilaista. Facebookpäivityksistä ne vuoden kohokohdat meinaa paljastuu!

Tammikuu
Faija vanhasta autonavaimesta: "Jos tota vähän viilaa nii siithän saa hyvän hammastikun" jepjep...

Helmikuu
Näitä tuhansia vanhojenpäiväkuvia on vaan ihanaa kattoa kun kaikki näyttää niin superonnellisilta! On niin totta, et jos vaan hymyilee niin on varmasti kaunis!

Maaliskuu
Tilasin tässä just ylioppilaslakin, eihän siihen valmistumiseenkaan oo aikaa kun vähän reilu vuosi...

Huhtikuu
IhQjustinbieberpyörrynihanjust...JÄRKYTYKSESTÄ! mun 5 minsan koulumatkalla keskustan läpi törmäsin about 123468 12-v-teini-pissis-idioottiin jonka otsassa lukee "I LOVE YOU JB"

Toukokuu
Mul on true mopopoikaveli...eka se tulee himaan itkee, et kevari lahos koulun pihaan ja sit lopulta vika oli tappokytkin on-asennossa.................

Kesäkuu 
Jos mulla olis yks päivä aikaa elää, voisin viettää sen päivän samalla tavalla kun mun viimesen päivän "lapsena": Kesäinen Helsinki, shoppailua, hyvä leffa ihanassa seurassa ja piitkä rullaluistelulenkki ilta-auringossa! Uujee 

Heinäkuu 
Just kun luulin, et päivä oli huono koska jäädyin pystyyn crossiradalla heinäkuussa niin ajettiin hirvikolari matkalla takas mökille...

Elokuu 
Tää fiilis kun crossiradal on samaan aikaan ajamas toinen tyttö ja mä ajan paremmin !!

Syyskuu
Syksyn ylppärit ohi!! Nyt on paljon vapaa-aikaa mut oon varmaan jo unohtanu mitä muuta ihmiset tekee vapaa-ajalla kun lukee hissaa...

Lokakuu
Tervetuloa Suomeen! Meillä ratsastetaan lumihangella lokakuussa 

Marraskuu
Tosi pitkästä aikaa tuntuu taas siltä, että oon ehkä sittenkin oikeessa koulussa... syksyn YO-tulokset ylitti odotukset!! 

Joulukuu
Mulla on lukioaikana jäljellä 13 normaalia päivää (siis enää 13 tyhmää kouluaamua). Tajusin just. — innostunut.

Superhyvää uuttavuotta ja uutta vuotta 2014 vaan ihan kaikille!!!

25.11.2013

Joulu näytti saavuttaneen myös länsinaapurin



Huippu risteily koostu pienistä kivoista jutuista. Hyvää ruokaa ja juomista, parasta seuraa ja uusia tuttavuuksia, kulttuurielämyksiä ja viihdettä. Kaikki tämä tasapainossa seilattiin pari päivää Itämerellä meijän koulun pikkujouluristeilyn merkeissä.

Alotettiin torstai-iltana risteily nautiskelemalla överihyvästä jouluisesta buffetpöydästä. Loppuilta käytettiinkin sitten tanssimiseen ja hauskanpitoon. Perjantaina oli vuorossa päivä Tukholmassa eli pientä shoppailua, kahvittelua, kuvailua ja ruotsinkielen käytännönharjoituksia. Huomattiin tosin se, että ei niitä ruotsalaisia näköjään pahemmin huvita ruotsia puhua, vaan ne kääntää keskustelun englantiin vaikka ite ruotsia puhuiskin. Oltiin liikkeellä mukavan pienellä porukalla, niin homma pysyi kerrankin hyvin käsissä ja ainakin ite viihdyin Tukholmassa oikein hyvin tällä kerralla. Tukholma on musta kyllä oikeen kiva kaupunki, mutta hämmästyttävää on se, että metrotunnelissa tuoksuu kanelipulla perus kusisuomiviinalöyhkän sijasta.

Paluumatka keskityttiinkin sitten halpojen prosenttien kiskomiseen kakkoskannen laatuhyteissä. Erityisen huonon mielikuvan vastaisesti meillä oli kuitenkin huippuhauskaa siellä, eikä se Ö-luokka niissä hyteissäkään enää näin toisella lukioristeilyllä ollu niin kovin paha. Lauantai-aamuna juoksinkin sitten parin tunnin unien jälkeen pää kolmantena jalkana myymään Robinin uusinta levyä niin, ettei kerenny edes tuntea haikeutta risteilyn loppumisesta. Tack så mycket för alla en gång ännu!

24.11.2013

Kakkoskannen seiloriblondi


Neule: Holly&Whyte by Lindex Farkut: H&M Vyö: Citymarket vuonna 2008 Ballerinat: H&M  
Blond hair by Salon Riikka Outfit by Riikka-Maria V. Photography by Aino Kopra
Lopputulos: Kaikki näkevät miksi meikä ei lataile asukuvia. En vaan kertakaikkiaan kehtaa leijua kaikilla kalliilla ja hienoilla merkkivaatteillani.

Oli mulla asiaakin.

First one: Miksi puolet näistä kuvista muuttui ruskeiksi?
Second one: Terkkuja ruotsinlaivalta. Lisää materiaalia luvassa heti kun saan aikaiseksi seuloa ja käsitellä ne. Nyt pitää nukkua univelkoja pois ja herätä huomenna viideltä aamuvuoroon. Väsyttää vieläkin vaan niin pirusti vaikka nukuin 13 tuntia, heh.

9.11.2013

Kuusi vuotta Jokelasta




¡Hola! ¿Qué pasa? Pitkästä aikaa täällä tänään. Mennyt viikko oli arkea karuimmillaan: vähän vapaa-aikaa, vielä vähemmän valoa ja aivan liian vähän treenitunteja. Tätä tää arki sitten tulee olemaan koska alotin työt Anttilassa. Työ sinänsä on ollu tosi kivaa ja nyt jo peräti neljä vuoroa tehneenä on hauskaa huomata, että siihen työhön alkaa rutinoitumaan, eikä mun tarvii enää joka asiakkaalle sanoa ekan päivän tavoin vaan "anteeksi, olen uusi täällä enkä ole tästäKÄÄN asiasta varma", itse asiassa sanoin noin tänään ehkä vaan ihan pari kertaa. Lisäks tää työ on huomattavan paljon enemmän mua kun lasten- tai vanhustenhoito, mutta kyllä mun tulee ehkä vähän ikävä valoisia päivälenkkejä. Ei mulla oikeesti edes oo kun kolme tai neljä vuoroa viikossa, joten kyllä mulle jää vapaa-aikaakin. Sen vapaa-ajan voikin sitten kivasti käyttää vaikka ruotsin esseiden kirjottamiseen...huoh, en tajuu mikä siinä kielessä on niin vastenmielistä! Tänään yritin kirjottaa kirjoitin kaks esseetä, mutta ilman sanakirjaa siitä ei olis tullu yhtään mitään ja sen kanssakin puolet tekstistä vääntyy espanjaan.

Tän viikon kaks ekaa päivää oli mun elämäni oikeesti kaks nolointa päivää. Mun autoonhan tosiaan tuli joku sähköoikosulkuhomma ja sen huollon ajan mä sain käyttöön mun sedän joutavan ruosteisen vanhan romuopelin jonka taustapeilit ja vähän muutkin osat pysyy ilmastointiteipillä lujasti kiinni. Meinasin vajota maan alle kun juna-asemalta mua vastapäätä lähti samaan aikaan joku pukumies uudella mersullaan...että hei vain hei!

Perjantaina vietettiin Porvoossa mun kaverin Auran 18-vee bileitä, ja pääsin ihanasti vähän irtautumaan siitä perusarjesta. Mun biletys on kyllä nykyään varmaan monen mielestä melko tylsänpuoleista, koska lähinnä keskityn vaan seuraavan aamun juoksulenkin reitin suunnitteluun muiden rällätessä. Naurettiin just yks päivä sitä, kuinka valitin aikanaan wanhojenristeilylle mun kahelle jo silloin täysikäselle kaverille siitä, että ne ottaa liian rauhallisesti vaikka ne on niitä aikuisia ja sais bailata ihan laillisesti. Sitten hups vaan mustakin tuli aikuinen ja tylsä. Heh. No, raitis ja terveellinen elämä ei ehkä oo asioita, joista kannattais olla mitenkään pahoillaan- päinvastoin! Mua ei hirveesti harmittanu sekään, että viime viikonlopun halloweenbileiden saattelemina en lähteny lukuisista kehotuksista huolimatta kaheks tunniks sateeseen jonottamaan Kaivolle pääsemättä lopulta ikinä sisään.

Ihanaa, huomenna saa nukku taas ysiin! Muistakaahan kaikki keittää aamukahvit isille tai muistaa niitä muuten vaan. Mä ainakin ajattelin vielä keksiä jotain hauskaa, sillä onhan tässä vielä aikaa monta yön tuntia.

2.11.2013

Pumpkins scream in the dead of night



Vapiskaa! Mä tykkään oikeesti Halloweenista, ihan niinkun kaikista muistakin kissanristiäisistä milloin on mahollista överikoristella koti, tehdä teemaan sopivia ruokia ja kutsua kaverit kylään. Mun mielestä Trick or Treat-perinne ja muukin jenkkien yliampuvuus yleensä kaikessa vois hyvin rantautua Suomeen. Halloween on siis jees, mut en oo koskaan tajunnu sitä, että toivotetaan Happy Halloween...eihän tässä oo mitään hyvää ja onnellista!


Meillä oli koulussa Halloween-teemapäivä jo torstaina, ja oppilasopiskelijakunta oli todellakin tehnyt hienoa työtä järjestäessään kaikki. Meillä oli koulussa tapahtunut "murha", käytävät oli muutettu kammokujiksi ja lisäks ruokala pelotteli aivan liian hyvällä ruoalla ollakseen kouluruokaa. Musta on myös hauskaa, että meijän koulussa jengi oikeesti lähtee mukaan kaikkiin teemapäiviin ja pukeutuu vaikka miksi muumioiksi, kun ylä-asteella me oppilaskuntalaiset oltiin siellä ainoita pukeutujia.
 

Perjantai-iltana eli oikeena Halloweenina kokoonnuttiin muutaman kaverin kanssa meille istumaan iltaa ja juhlimaan. Ilta kului ihan älyttömän nopeasti kun kerrottiin kummitustarinoita, juoruiltiin miehistä, syötiin karkkia ja pidettiin hauskaa. Mä rakastan juhlien ja tällasten pienten kemujen järkkäämistä ja jälleen kerran näytti siltä, että onnistuin ilahduttamaan myös kanssaihmisiäni.

P.S. Mä oon tällanen kirkkain silmin kummituksiin ja henkimaailman niitä pelkäämättä uskova ihmetapaus, mutta kun kohtasin tota ylinnä olevaa biisiä haaliessa Marilyn Mansonin veret hyytävät kasvot niin hrrr... sitä mä pelkään!
P.P.S. Musta PUMPKIN on englannin kielen paras sana!

30.10.2013

Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun



Heräsin tänään aamulla ekaa kertaa abivuonna sellaseen "fuckit'sfuckin'schooldayagain"-fiilikseen ja olisin todellakin halunnu jäädä nukkumaan. Ihan just on marraskuu, kuukausista masentavin. Aamut on nyt ihan oikeesti pimeitä, eikä asiaa auta yhtään se, että jouluun on vielä niin pitkä aika, ettei jouluvaloja ihan vielä viitti ripustella. Olin jostain syystä niin väsyny vielä päivälläkin, että nukuin tunnin päiväunet...oivoi. Onneks tätä synkkyyttä sentään piristää tässä ihan näillä hetkillä Halloween ja hauskat kurpitsalyhdyt. Oon myös piristäny viime aikoina päiviäni syömällä tosi värikkäitä ruokia. Se on oikeesti tosi hyvä idea, koska värikkäissä ruoissa (eli käytännössä hedelmissä ja vihanneksissa) on paljon vitamiineja jotka piristää!

Kerroin viime viikolla mun täysin penkin alle menneestä äikänesseestä, ja mun on ihan pakko nyt vähän hehkuttaa, että tän toisen esseen kohdalla todellakin panostin vähän enemmän. Ihan huomaamattani istuin eilen lähemmäs viis tuntia ja kirjotin pisimmän esseen ikinä - mulla oli ihan hauskaakin. Määrä ei tarkoita laatua, mutta mulla on nyt kyllä vahva kutina, että onnistuin. Perjantaina kouluinnostuspuuskassa menin, niin ikään ekaa kertaa ikinä, koulun kirjastoon tekemään läksyjä ja ougod: MIKSI KUKAAN EI OLE KERTONUT, ETTÄ UUSIMMAN COSMOPOLITANIN VOI LUKEA SIELLÄ??! Kelasin muutenkin, että voisin nyt kaikkien vitamiinien, cosmojen ja positiivisten energioiden avulla aloittaa kunnon loppupanostuksen tähän lukioon. Enää pari kuukautta jäljellä, jaiks!

Perjantaina kävin muuten Rosan kanssa kattomassa sen paljon puhutun ja kehutun The Millers-leffan, ja suosittelen sitä ihan kaikille todella lämpimästi. En oikeesti muista, milloin olisin leffassa nauranu niin paljon. Mä en yleensäkään oo mikään suuri elokuvafani, mutta tää kyllä sytytti. Siinäkin yks hyvä keino taisteluun syksyn ankeutta vastaan. Tässä taistelussa on myös tärkeetä muistaa harrastaa liikuntaa, josta piristyy tosi paljon. Muakin on lehtien tippumisen jälkeen kiusannu sellanen pieni ei jaksa-hirviö, mutta kun pakottaa ittensä liikkeelle niin tulee voittajafiilis.

Eiköhän me selvitä tänkin marraskuun yli. Tsemppiä!