-->

16.2.2013

Painajainen tanssilattialla muuttuikin prinsessaunelmaksi



Tanssit on ohi eikä tule enää takaisin! Kaikesta kiroilusta ja korkkarien seinille keittelemisestä huolimatta wanhojenpäivä sujui oikein mallikkaasti ja oli mulla kyllä kivaa. Oikeesti prinsessapäivä oli aivan ihanaa satuleikkiä, johon oli ujutettu muutama hikinen treenisessio ja vähän jalkojen kidutusta sekä hapenpuutetta. Päivä alko aamupäivästä koululta, jossa tanssittiin opettajille ja ykkösluokkalaisille. Koululta siirryttiin Senaatintorin laidalla sijaitsevaan Valkoiseen saliin, joka on ilmeisesti jotain Helsingin hienoimpia juhlasaleja (tai niin meille väitetään). Valkoisessa salissa jillailtiin monta tuntia ottaen valokuvia ja kehuen kavereiden ja tutuntuttujen rumimpiakin pukuja. Käytiin Johannan kanssa kuvailemassa myös Tuomiokirkon kuuluisilla portailla ja pylväillä, vieressä kun oltiin, ja sieltä saatiin kyllä upeita kuvia (myös Japanilaiset turistit tais saada, ainakin ne kuvaili meitä kovasti).

Illan tanssit Valkiosessa salissa sujui multa, ja kuulemma suurimmalta osalta muiltakin, parhaiten ikinä ja siinä vaiheessa tanssin pyörteissä pysty jo rentoutumaan. Vikojen tanssien ja vanhempien kanssa otettujen yhteiskuvien jälkeen siirryttiin ökyravintola Pörssiin syömään. Olihan se ihan kiva viettää hetki todella ylellistä elämää. Vaikka illallispöydässä mun vieressä istunu Roosa sanokin, että Raxin ruoka on parempaa, oli tää kolmen ruokalajin superillallinen kyllä ihana. Aina sanotaan, et nälkä on paras mauste ruoalle ja tää fraasi saatto osaltaan auttaa tätä seitsemännessä taivaassa leijumista.

Illalliselta jatkettiin vielä pariks tunniks virallisille jatkoille, joissa ilmeisesti oli ihan hyvä meiniki. Mun jalat oli kuitenkin niin muusina, et tyydyttiin Saran ja muutaman muun kaverin kanssa vaan istumaan ja kattomaan pimeetä tanssilattiiaa (meijän jatkopaikassa ei siis ollu discovalaistusta, ja tästä pimeys). Myös jatkoille varatuilla korkkareilla hengailu jäi haaveeks, mutta pienisuuri jalkasärky on olematon hinta ihanasta prinsessapäivästä, jollaista en enää ikinä tuu viettämään. Elämäni ensimmäinen ja viimeinen, ainoa prinsessapäivä.

6 kommenttia:

  1. Oikein kaunis wanhojentanssipuku. :)

    http://nukkanurkka.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. aivan älyttömän ihana vanhojen mekko, ihan unelma jos oisin lukiossa jaksanu pitempää istua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos! :) oli se kyllä munki unelmapuku :)

      Poista