-->

28.3.2013

Must on tullu urheiluhullu



Niin siinä kävi, että mustakin tosiaan tuli urheiluhullu. Oon kyllä aina tykänny urheilusta, mut aijemmin mun urheilut rajottu talvella lasketteluun, satunnaisiin crossitreeneihin sekä ratsastustunteihin, muuten sit vaan kesään. Vihasin vielä vuos sitten juoksemista melkeen yhtä paljon kun jalkapalloa, mut syksyn tapahtumista johtuen sain virtaa jatkaa liikkumista myös sen jälkeen kun rullaluistimet oli pakko jättää kaappiin.

Mä en siis tosiaan treenaa mihinkään, enkä jalallani mihinkään kuntosalille tuu astumaan. Musta treenaaminen on vaan sairaan hauskaa ja saan siitä niin paljon energiaa ja positiivista mieltä, et haluun vaan jatkaa. Innolla oottelen kans tässä vaiheessa kevättä, et pääsee pyöräilemään ja saa kaivaa ne rullaluistimetkin sieltä kaapista (tai oikeestaan ei tarvii kaivaa, koska faija lupas ostaa mulle uudet luistimet!).

Ja apua, huomasin tossa peiliposekuvassa jalan kohalla tollasen ihme heilahduksen, joka näyttää ihan siltä, et toi kuva ois jotenki photoshopattu! EI SE OO! Nii ja siis koska en oo missään suhteessa treenaamisessa tosissani, en myöskään juo niitä ällöjä proteiinijuttuja, ja toi mun shake on ihan tollanen oma versio jonka ravintoaineita en oo mittaillu.

27.3.2013

Kurapyöräilyn viehätys ja suomalainen menestys


Päädyin tässä pari päivää sitten auttamaan veljeni kaveria Jennaa äikänesseen kirjottamisessa. Meijät yhdisti sama aihe eli trrrrrrrrrrr....motocross. Kaivoin siis vuos sitten kirjottamani aineistoesseen kaapin pohjalta, ja koska se on niin superhyvä niin mun on nyt pakko tallettaa se tänne. Älä siis suutu tästä "umpitylsästä" tekstistä, ja oo mielellään lukematta jos ei kiinnosta :D On muuten hauskaa kirjottaa kaikki äikänaineen aina samasta aiheesta.

Kurapyöräilyn viehätys ja suomalainen menestys

Motocross on yksi maailman suosituimmista moottoripyöräilylajeista, ja sitä ajetaan lähes kaikkialla maailmassa. Lajin pääosassa on motocross-pyörä, joita löytyy[tää sana pitäis maikan merkinnän mukaan korvata jollain sanalla, mutten keksi millä] lapsille tarkoitetuista 50-kuutioisista aina suuriin 500-kuutioisiin asti. Motocrossia ajetaan muusta liikenteestä eristetyillä radoilla, jotka sijaitsevat usein kaukana asutuksesta. Motocrossradat ovat hyvin erilaisia eri puolilla maailmaa, ja pääasiallisia eroja ovat radan materiaali ja korkeuserot, joita yhdistelemällä saadaan valtava määrä erilaisia ratoja. Yhteistä kaikille radoille on se, että niitä on vaikeutettu mahdollisimman paljon ajamisen haasteeksi. Motocross on siis urheilulaji, jota Suomen moottoriliiton päävalmentaja Tomi Konttinen, muun muassa Jukka Saastamoisen kirjassa MM-motocrossia Antti Pyrhösen kyydissä, vertaa fyysiseltä rasittavuudeltaan esimerkiksi painiin, jossa rasituksen määrä ja sen kohdistuminen lihaksistossa vaihtelevat koko ajan valtavasti.

Nita Korhosen kansainväliselle moottoriliitto FIM:ille ja Jyväskylän yliopistolle tekemän ja vuonna 2011 valmistuneen Pro-Gradu - tutkielman What Makes a Champion mukaan Suomi on maailman ylivoimaisesti menestynen moottoriurheilumaa asukaslukuunsa suhteutettuna. Tähän lukuun on laskettu mukaan motocrossin lisäksi enduro, trial, speedway ja road racing. Näistä lajeista huomattavasti parhaiten pärjännyt laji maailmalla on enduro, jossa suomalaiset ovat voittaneet useita maailmanmestaruuksia vuosittain.

Suomen moottoriurheilumenestykselle on olemassa muutamia selviä syitä. Yksi syy suomalaisten menestykseen moottoriurheilussa on suomalaisperheiden varallisuus. Keskivertosuomalaisella on varaa tarjota kalliita harrastukisa lapsilleen pienestä pitäen. Tämä puolestaan parantaa mahdollisuutta nousta myöhemmin jopa MM-sarjan huipulle. Toinen suuri tekijä menestykseen ovat Suomen neljä vuodenaikaa ja vaihteleva maasto sekä niistä seuraava harjoittelun monipuolisuus erilaisissa olosuhteissa. Joissakin tapauksissa Suomen talvi saattaa kuitenkin vaikuttaa myös haitallisesti harjoitteluun, sillä motocross on pääosin kesälaji, jonka suuret kilpailut ajetaan aina lumettomaan aikaan. Tästä johtuen kovan tason kuljettajat harjoittelevat paljon ulkomailla, ja muun muassa Harri Kullas, yksi Suomen tämän hetken menestyneimmistä motocross-kuljettajista, asuu Belgiassa ja harjoittelee siellä.

Vaikka puitteet motocrossin harrastamiselle ovat Suomessa poikkeuksellisen hyvät, kohdataan usein seuraavanlainen ongelma: On olemassa pieniä moottorikerhoja, jotka pitävät yllä motocrossratoja kymmeniä kilometrejä etäällä asutuskeskuksista. Motocross on lajina melko pieni, ja harrastajat usein sulkeutunut piiri. Moottorikerhoilla ei ole pienen harrasajalukumäärän vuoksi resursseja ylläpitää motocrossratoja huippukunnossa, ja koska vakiharrastajat käyttävät rataa joka tapauksessa, Suomen radat ovat paikoin todella huonolaatuisia, ja altistavat jopa onnettomuusriskeille.

Motocrossin vähäisestä suosiosta huolimatta Suomessa on myös hyviä MM-tason ratoja, ja Suomessa ajetaan lähes vuosittain motocrossin MM-osakilpailu. Suomalaisen Ruskeasannan motocrossradan kehuttiin usein kuuluvan maailman parhaimpien ratojen joukkoon. Esimerkiksi yksi 1970-luvun tunnetuimmista motocrosstoimittajista, myös itse motocrossia ajanut hollantilainen Harry Van Hemmen, listasi maailman parhaiden rajotjen joukosta Ruskeasannan kolmanneksi sen poikkeuksellisen monipuolisuuden vuoksi. Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa sijainnut Ruskeasannan legendaarinen motocrossrata tosin suljettiin ilmailulaitoksen (Finavia) rakennusmaan tarpeen vuoksi vuonna 1995.

Ylen elävä arkisto kertoo motocrossin tulleen Suomeen 1950-luvun tienoilla. Tuolloin se oli tasaisine maastoratoineen lajina hyvin erilainen kuin nykyään. 1960-luvun lopulla motocrossin MM-sarjaa ajoi ensimmäinen suomalainen kuljettaja Jyrki Storm, joka joutui kuitenkin lopettamaan uransa ilman ensimmäistäkään erävoittoa sarjassa. Kulta-aikaa suomalaiselle motocrossille olivat 1970- ja 80-luvut. Heikki Mikkola kiersi MM-sarjaa voittaen useita maailmanmestaruuksia ja sijoittuen kolmen parhaan joukkoon vuosina 1972-78. 1980-luvulla menestystä Suomelle toi puolestaan Pekka Vehkonen voittamalla maailmanmestaruuden vuonna 1985 ja sijoittumalla kolmen parhaan joukkoon neljänä seuraavana vuonna. 80-luvun jälkipuolella motocrossin MM-sarjaa kiersi myös muita menestyneitä suomalaisia motocrosskuljettajia, kuten Mika Kouki, Ismo Vehkonen, Arto Panttila ja Kurt Ljungquist.

1980-luvun nimekkäiden kuljettajien lopetettua ammattilaisuransa motocrossin parissa alkoi suomalaisen menestyksen alamäki, kun 1990-luvun tuloslistoilla ei suomalaisia nimiä juuri nähty. Seuraavan kerran suomalaiset loistivat MM-motocrossin osalla 2000-luvulla. Uuden alun MM-menestykselle varmisti Antti Pyrhönen, vuoden 2000 motocrossin Euroopan mestari. Pyrhönen palautti Suomen palkintokorokkeelle vuonna 2009 sijoittumalla kolmanneksi MM-sarjassa. Joukko suomalaisia kuljettajia on koko 2000-luvun kiertänyt motocrossin MM-sarjaa tasaisella menestyksellä, ja uusia maailmanmestareita uskalletaan toivoa lahjakkaiden kuljettajalupausten ansiosta myös tuleville vuosille.

Yllä oleva video siis Ruskeasannan legendaariselta crossiradalta, jota faijakin aina kaiholla muistelee. En tiiä miks jotenki oon nyt niin herkässä, mut aloin melkeen itkemään samalla nauraen kun tota videota kattelin.

1.3.2013

Oisko kevään eka päivä?


Voi huh mikä loman jälkeinen viikko takana. Keskiviikkona rupesin blondiks (oon todella pahoillani tästä laatukuvasta) istuen neljä tuntia kampaajalla. Mun ihana vakiokampaaja ois istuttanu mua siinä vielä pidempäänki, mut mun piti ehtiä bussiin nii jätettiin sit vika suoristuskiillotussilaus tekemättä. Kampaajalla käynti on kyllä ihanaa ja niitä juttuja kuuntelee aina hymy korvissa. Meil oli kans parit esseepalautukset täs nyt jo, koska kohta tulee ylppärit ja maikat haluu muut turhat äkkiä pois alta. Muutenki viikko on kyllä ollu kiireinen ja koulutyön täyteinen.

Tänään söin ekan kerran elämässäni sushia, koska sushihullu ystäväni Oona puoliks pakotti. Näin supermereneläväallergiskammoisena en tosin suostunu niitä limaöklöjä kaloja suuhuni pistämään, mut noi kolme palaa oli sit jotain vegeversioita. En nyt voi sanoa, et oisin mitenkään rakastunu tohon ruokaan, mut en mä sitä mitenkään pahana pitäny ja must tuntuu, et haluun kyl mennä joskus toisteki sitä syömään. Kävin kans hypärilläni kiertelemässä kevään saavuttamaa keskustaa ja näytin varmaan ihan joltain tyhmältä turistilta kuvaillessani kaikkea. Ja on muuten fakta, et sitä fiilistä kun kävelee asfaltilla ei tänään voittanu mikään.

Eilen tosin äskeisen fiiliksen voitti joku. Meil oli illalla melken bileet. VAROITUS! SEURAAVA LAUSE SISÄLTÄÄ MOTOCROSSHEHKUTUSTA. Suomi (Finland) saa ens kesänä motocrossin kovimpien luokkien MX1 JA MX2 kisat tänne meille omaan maahan!!! Siis mä en yleensä meinaa pyörtyy, niinku en nytkään, mut jos mulla ois siihen taipumusta nii oisin varmaa sit pyörtyny. Suomessa ei oo nyt pariin vuoteen ollu MM-sarjan kisoja ollenkaan pienen suosion takia, ja nekin kisat joita tääl on ollu, on ollu astetta vähemmän arvostettua MX3-luokkaa. Ja siis nää tulevat kisathan järjestetään koska ilmeisesti Venäjän kisat on jostain syystä peruuntunu. Mut siis kaikkii kinosti ja mua erityisesti ja kun vaan saan tarkemmin tietää päivämäärät nii mun kalenterista se ei liiku edes mummon hautajaisten takia. Jos siel joku innokas crossityyppi lukee niin otan vapaaehtoista seuraa kisayleisöön :)

P.S. Tää Blogger tosiaan v****ilee mulle, ja alan koht itkee ku tää ei suostu vaihtaa tota mun ulkoasuu.
P.P.S. Kyselkää ihan mitä vaan maan ja taivaan väliltä! Oon saanu vast ihan muutaman kysymyksen :)