-->

27.3.2013

Kurapyöräilyn viehätys ja suomalainen menestys


Päädyin tässä pari päivää sitten auttamaan veljeni kaveria Jennaa äikänesseen kirjottamisessa. Meijät yhdisti sama aihe eli trrrrrrrrrrr....motocross. Kaivoin siis vuos sitten kirjottamani aineistoesseen kaapin pohjalta, ja koska se on niin superhyvä niin mun on nyt pakko tallettaa se tänne. Älä siis suutu tästä "umpitylsästä" tekstistä, ja oo mielellään lukematta jos ei kiinnosta :D On muuten hauskaa kirjottaa kaikki äikänaineen aina samasta aiheesta.

Kurapyöräilyn viehätys ja suomalainen menestys

Motocross on yksi maailman suosituimmista moottoripyöräilylajeista, ja sitä ajetaan lähes kaikkialla maailmassa. Lajin pääosassa on motocross-pyörä, joita löytyy[tää sana pitäis maikan merkinnän mukaan korvata jollain sanalla, mutten keksi millä] lapsille tarkoitetuista 50-kuutioisista aina suuriin 500-kuutioisiin asti. Motocrossia ajetaan muusta liikenteestä eristetyillä radoilla, jotka sijaitsevat usein kaukana asutuksesta. Motocrossradat ovat hyvin erilaisia eri puolilla maailmaa, ja pääasiallisia eroja ovat radan materiaali ja korkeuserot, joita yhdistelemällä saadaan valtava määrä erilaisia ratoja. Yhteistä kaikille radoille on se, että niitä on vaikeutettu mahdollisimman paljon ajamisen haasteeksi. Motocross on siis urheilulaji, jota Suomen moottoriliiton päävalmentaja Tomi Konttinen, muun muassa Jukka Saastamoisen kirjassa MM-motocrossia Antti Pyrhösen kyydissä, vertaa fyysiseltä rasittavuudeltaan esimerkiksi painiin, jossa rasituksen määrä ja sen kohdistuminen lihaksistossa vaihtelevat koko ajan valtavasti.

Nita Korhosen kansainväliselle moottoriliitto FIM:ille ja Jyväskylän yliopistolle tekemän ja vuonna 2011 valmistuneen Pro-Gradu - tutkielman What Makes a Champion mukaan Suomi on maailman ylivoimaisesti menestynen moottoriurheilumaa asukaslukuunsa suhteutettuna. Tähän lukuun on laskettu mukaan motocrossin lisäksi enduro, trial, speedway ja road racing. Näistä lajeista huomattavasti parhaiten pärjännyt laji maailmalla on enduro, jossa suomalaiset ovat voittaneet useita maailmanmestaruuksia vuosittain.

Suomen moottoriurheilumenestykselle on olemassa muutamia selviä syitä. Yksi syy suomalaisten menestykseen moottoriurheilussa on suomalaisperheiden varallisuus. Keskivertosuomalaisella on varaa tarjota kalliita harrastukisa lapsilleen pienestä pitäen. Tämä puolestaan parantaa mahdollisuutta nousta myöhemmin jopa MM-sarjan huipulle. Toinen suuri tekijä menestykseen ovat Suomen neljä vuodenaikaa ja vaihteleva maasto sekä niistä seuraava harjoittelun monipuolisuus erilaisissa olosuhteissa. Joissakin tapauksissa Suomen talvi saattaa kuitenkin vaikuttaa myös haitallisesti harjoitteluun, sillä motocross on pääosin kesälaji, jonka suuret kilpailut ajetaan aina lumettomaan aikaan. Tästä johtuen kovan tason kuljettajat harjoittelevat paljon ulkomailla, ja muun muassa Harri Kullas, yksi Suomen tämän hetken menestyneimmistä motocross-kuljettajista, asuu Belgiassa ja harjoittelee siellä.

Vaikka puitteet motocrossin harrastamiselle ovat Suomessa poikkeuksellisen hyvät, kohdataan usein seuraavanlainen ongelma: On olemassa pieniä moottorikerhoja, jotka pitävät yllä motocrossratoja kymmeniä kilometrejä etäällä asutuskeskuksista. Motocross on lajina melko pieni, ja harrastajat usein sulkeutunut piiri. Moottorikerhoilla ei ole pienen harrasajalukumäärän vuoksi resursseja ylläpitää motocrossratoja huippukunnossa, ja koska vakiharrastajat käyttävät rataa joka tapauksessa, Suomen radat ovat paikoin todella huonolaatuisia, ja altistavat jopa onnettomuusriskeille.

Motocrossin vähäisestä suosiosta huolimatta Suomessa on myös hyviä MM-tason ratoja, ja Suomessa ajetaan lähes vuosittain motocrossin MM-osakilpailu. Suomalaisen Ruskeasannan motocrossradan kehuttiin usein kuuluvan maailman parhaimpien ratojen joukkoon. Esimerkiksi yksi 1970-luvun tunnetuimmista motocrosstoimittajista, myös itse motocrossia ajanut hollantilainen Harry Van Hemmen, listasi maailman parhaiden rajotjen joukosta Ruskeasannan kolmanneksi sen poikkeuksellisen monipuolisuuden vuoksi. Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa sijainnut Ruskeasannan legendaarinen motocrossrata tosin suljettiin ilmailulaitoksen (Finavia) rakennusmaan tarpeen vuoksi vuonna 1995.

Ylen elävä arkisto kertoo motocrossin tulleen Suomeen 1950-luvun tienoilla. Tuolloin se oli tasaisine maastoratoineen lajina hyvin erilainen kuin nykyään. 1960-luvun lopulla motocrossin MM-sarjaa ajoi ensimmäinen suomalainen kuljettaja Jyrki Storm, joka joutui kuitenkin lopettamaan uransa ilman ensimmäistäkään erävoittoa sarjassa. Kulta-aikaa suomalaiselle motocrossille olivat 1970- ja 80-luvut. Heikki Mikkola kiersi MM-sarjaa voittaen useita maailmanmestaruuksia ja sijoittuen kolmen parhaan joukkoon vuosina 1972-78. 1980-luvulla menestystä Suomelle toi puolestaan Pekka Vehkonen voittamalla maailmanmestaruuden vuonna 1985 ja sijoittumalla kolmen parhaan joukkoon neljänä seuraavana vuonna. 80-luvun jälkipuolella motocrossin MM-sarjaa kiersi myös muita menestyneitä suomalaisia motocrosskuljettajia, kuten Mika Kouki, Ismo Vehkonen, Arto Panttila ja Kurt Ljungquist.

1980-luvun nimekkäiden kuljettajien lopetettua ammattilaisuransa motocrossin parissa alkoi suomalaisen menestyksen alamäki, kun 1990-luvun tuloslistoilla ei suomalaisia nimiä juuri nähty. Seuraavan kerran suomalaiset loistivat MM-motocrossin osalla 2000-luvulla. Uuden alun MM-menestykselle varmisti Antti Pyrhönen, vuoden 2000 motocrossin Euroopan mestari. Pyrhönen palautti Suomen palkintokorokkeelle vuonna 2009 sijoittumalla kolmanneksi MM-sarjassa. Joukko suomalaisia kuljettajia on koko 2000-luvun kiertänyt motocrossin MM-sarjaa tasaisella menestyksellä, ja uusia maailmanmestareita uskalletaan toivoa lahjakkaiden kuljettajalupausten ansiosta myös tuleville vuosille.

Yllä oleva video siis Ruskeasannan legendaariselta crossiradalta, jota faijakin aina kaiholla muistelee. En tiiä miks jotenki oon nyt niin herkässä, mut aloin melkeen itkemään samalla nauraen kun tota videota kattelin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti