-->

31.5.2013

Must tuntuu mitä vaan voi tapahtuu eikä siihen mitenkään voi varautuu



Näistä biiseistä huokuva kesäfiilis ja muistot nostattaa jokaisella kuuntelukerralla kyyneleet mun silmiin ja fiiliksen kattoon. Otsikon sanat kaiku tänään meijän koulun Juhlasalissa. Nyt on kesä eikä sitä voi kukaan multa viedä! Tänään vedettiin vielä viimeset kuorolaulut ja Suvivirret sekä kuunneltiin rehtorin puheet, mutta nyt oon vapaa kaikesta tyhmästä. Tänään sain vielä tietää, että sain DELFin eli ranskan valtion kielitutkinnon suoritettua ja nyt voin virallisesti todistaa puhuvani ranskaa. Jos joku olis sanonu mulle ala-asteen lopulla viis vuotta sitten, että tänään oon tässä - Suomen parhaan lukion seuraavan vuoden abi, olisin nauranut enkä ikinä uskonut. Nyt oon vaan niin ylpeä itsestäni ja lähen todella huippufiiliksillä viettämään kesälomaa ilman stressiä töihin heräämisestä aamulla. Kohta kaivan hissankirjat ja alotan Laudaturin tavottelun, mutta sitä ennen nautin täysillä elämästä ja tänä iltana rakastan ympärillä olevia ystäviä enemmän kun aikoihin.

Tänään oon käyny koulu 11 vuotta. Mulla on takana lukion kakkosvuoden paineet sisältäen yhden ainona kurssin MAFYKE-siivessä ja sekin lyhyttä matikkaa ✔ kaksi hyväksyttyä matikan tenttikurssia (toisesta tuli tänään kybä!) ✔ kolmasosa Katto Kassista luettuna ruotsalaista kirjallisuutta ✔ yksi kaunokirjallinen teos kuudesta vaaditusta äikänkursseilla, sekin must read-listalta ✔ järisyttävä nousu englanninkielentaidossa ✔ paljon uusia ystäviä ✔ kymmeniä tunteja lauluharjoituksia ja musikaalitreenejä ✔ kokonainen kurssi tanssia kuuden viikon ajan (kovin näistä saavutuksista) miljoona uutta kokemusta. 

Jos joku näkee mut lomalla niin saa tulla halaamaan! Hymyilkää, naurakaa, iloitkaa ja riemuitkaa! Eläkää hetkessä ja nauttikaa siitä! Hyvää kesää oikeesti koko maailmalle!♥  

29.5.2013

Hymyä Lönnrotin puistikossa






Tänään se viimein loppui, koeviikko meinaa! Kukaan ei oo varmasti välttynyt kuulemasta mun valitteluja matikan laskemisesta viimeisen...ööö....pitkän ajan aikana, ja tänään tein vikan tenttikurssin kokeen fiiliksillä hyvin meni. Muut koeviikon kokeet saatinki tänään jo takasin, ja ihan hyvinhän mulla meni - ainakin voin nyt ihan kevyin mielin vaihtaa vaihteen kohti lomaa. Oon kulkenu ihan koko päivä suu hymyssä ja oon kyllä sitä mieltä, että hymy on ihan maailman paras asuste. Aamulla kouluun kävellessä vertailin vastaantulevien naamoja, ja tulin siihen tulokseen, että ne jotka hymyilee tai edes silleen ei-myrtseilee antaa ittestään hirmu paljon positiivisemman kuvan. Sellaset tyypit, jotka kävelee nenä pystyssä suupielet alaspäin kääntyneenä on mun mielestä jotenkin bitchejä. Hymyilkää siis!

Päivällä käytiin Sallan ja Olgan kanssa ihanan kelin ja pitkien välituntien kunniaks kuvailemassa Lönnrotin puistikossa meijän koulun edessä, ja saattin aivan ihania kuvia. Tänään oli superlämmintä ja kun hypärillä kävin Kampissa synttärilahjaa metsästämässä, niin mulla tuli tosissaan hullun kuuma ihan pelkässä topissa. Näistä kuvista puheenollen: mua ärsyttää tää laatuisuusongelma. Mulla on tapana siis pienentää noi kuvat valmiiks tähän haluttuun kokoon muokkausvaiheessa, mutta nää muuttuu ihan älyttömän sumeiks kun se koko pienenee. Oliskohan se sittenki järkevämpää pienentää ne vasta tässä postauksessa...koetan selvitä.

25.5.2013

NjMK MX





Käytiin tänään testailemassa kotaria Nurmijärvellä. Kotarin kone on siis vähän sairastellu tässä viimeiset puol vuotta ja helpotus oli järjettömän suuri, kun yksi ajokerta selvittiin vihdoin ilman ongelmia. Keli oli mahtavan kesäinen ja rata ihan huippukunnossa.  Jos joku miettii mitä kummaa tossa toisessa kuvassa tapahtuu, niin sehän on vaan mun veli joka kiinnitteli pohjapanssaria Tarjoustalon parkkipaikalla mihin faija pysähty ostamaan öljyä ruohonleikkuriin. Kyllä siinä muutaman ohikulkijan pää kääntyi kun yks sirkustaiteili avoimessa perävaunussa pää alas päin. Itse viihdyin tällä reissulla kameran (kännykän) takana ja fiilistelin veljen kanssa maailman mahtavinta lajia. Mun veli oli aivan liekeissä kun pitkän talven vaikeuksien jälkeen ajoreissu meni täydellisesti. Vaikka olenkin ihan tyytyväinen osaani apumekaanikkona ja päävalokuvaajana, niin mullakin ois toki kova halu radalle ja luultavasti tässä pian pääsen korkkaamaan omankin kauden!

20.5.2013

Gumball '13




Tänään pääsin todistamaan jotain, mitä ei ihan joka päivä tule nähneeks. Kävelin normaalisti ajotunnille Kamppiin ja ihmettelin miks Narikkatorilla on niin paljon porukkaa. Vähän lähemmäks kävellessä huomasin, että porukka on kokoontunu sinne tän kuuluisin Gumball-rallin takia jota mäkin oon aina Duudosonien matkassa seurannut. Mulla ei tosiaan ollut mitään käsitystä, että se järjestetään nyt, eikä ainakaan, että siinä ajetaan Suomen- ja Kampin läpi.  Jatkoin matkaani autokoululle ja jätin väenpaljouden hengailemaan, mutta kun mun ajotunti loppu ja lähdin juoksemaan bussiin, niin OMG Duudsonien auto purjehti keskellä ihmismassaa. Jengi oli ihan täpinöissään ja niin mäkin juoksin kuvailemassa tota autoa.

Mulla oli noin neljä minuuttia ehtiä siihen mun bussiin ja tää hetki oli todella pikainen (näistä kuvistakin tuli juostessa aika heikkoja). Kaikesta huolimatta on jotenki ihan huippua että mä oon pääsy kattomaan Gumballia ja päässy metrin päähän Duudsonien mammuttiautosta. Ihailen muutenkin Duudsoneita todella paljon. Vaikka ne on valloittanu koko maailman ja saavuttanu huippusuosion, ne tekee hyväntekeväisyyttä ja on edelleen aitoja suomalaisia. Oli ihanaa huomata, että pikkupoikien huutaessa ja vilkuttaessa Duudsoneille, ne vastas ilosella hymyllä ja näytti peukkua niille pojille. Tsemii ralliin!

16.5.2013

Kesällä käytetään kesämekkoa













Se, kuka kyllästyy mun kukkakuviin nostaa kädet ylös. OK, en näe ketään, voin siis jatkaa. Eilen vapautin itseni pukeutumaan kevyempääkin kevyempään vaaleaan kesämekkoon ja kieltämättä koko päivän fiilis oli niin vapaa, että melkeen tuntui kuin lentäsin. Oli ihanaa kuulla paljon kehuja raikkaan kesäisestä asusta ja toimia jälleen kerran kesän suurlähettiläänä. Kaikista mekoista huolimatta muistakaa se, että hymy on kaikkien aikojen paras asuste sekä kesään, että talveen!

12.5.2013

Mökkiviikonloppu



Viikonloppua vietettiin tällä kertaa mökillä Mikkelissä. Oli kyllä niin mahtia vaihtelua perusviikonloppuihin, vaikka en mä ihan täysin rentoilun puolelle pystynytkään heittämään. Automatkoilla kirjottelin esseitä ja monta tuntia kummastakin päivästä käytin koulutöiden kanssa tuskailuun. Perjantai-iltana käytiin veljen kanssa juoksemassa crossirataa ympäri, checkailtiin parannuskohteita, suunniteltiin uusia mutkia ja fiilisteltiin metsänhakkuun tuomaa mahtialustaa uusille enduropoluille. Lauantaina veneiltiin Saimaalla ja sunnuntaina vietettiin äitienpäivää ja oltiin jo kovaa vauhtia kiirehtimässä kotiin kurkkua myöten täynnä mummon höpinöitä. Mun isovanhemmat on siis rakentanu meijän suvun laajahkoksi kasvaneelle mökkitontille oman talon ja asuvat siellä.

Viikonloppuun sisältyi lisäksi kyläilyä. Mun setä, kummitäti ja kaks pientä serkkua muutti tänne Mikkeliin pari kuukautta sitten ja pääsin ekaa kertaa vierailulle niiden kotiin. Oon ehkä vähän kateellinen niille kun ne asuu nyt täällä ihanaisessa järvi-Suomessa kivassa omakotitalossa, voisin ehkä tulla tänne vaikka vaihto-oppilaaksi. Mummolavierailuviikonloppuun liitty oleellisena osana myös aivan liikaa hyvää ruokaa ja oon ihan onnellinen siitä, että pääsen taas freshiin elämänrytmiin uuden viikon alkaessa. Onneks kesälomaan on vaan ihan muutama hetki, sitten pääsen jatkamaan tätä maalaiselämistä.

11.5.2013

Kesäfiilistelyä vesiteitse








Tänään käytiin semiaurinkoisen ja -kesäisen kelin kunniaks testailemassa veneilyä Saimaan vesillä. Veneily on vielä tähän aikaan vuodesta vähän viileähkö harrastus, koska vesi on edelleen tosi kylmää ja hohkaa sitä kylmyyttä lämpimästä säästä huolimatta. Viima oli lisäks aivan erilainen kun kesähelteellä. Veneily isoilla- ja miksei myös pienemmillä vesillä on kuitenkin aina mukavaa ja vauhdin hurma on aivan eri luokkaa keskellä vesimassoja kun esimerkiksi keskellä asfalttitietä. Mun veli harjotteli innokkaasti merimiessolmuja ja muisteli partio-aikaisia taitojaan. Mä opin muun muassa käärme sukeltaa-solmun, kun se söpösti tarinaa kertoen nauratti meitä solmuja solmiessaan.  Tänään ajeltiin vaan ihan pieni kierros, mutta nautin joka hetkestä ja sain mun kesä-astemittariin yhden asteen lisää.

1.5.2013

Vappuisia kuulumisia



Vappupäivänä eli 1.5. (toukokuu!) alkaa kääntyä iltaan ja mun ois varmaan aika taas tulla kolosta. Elämä 17-vuotiaana on ollu melkosen cool ja myös tää elämäni ainoa vappu 17-vuotiaana oli sitä. Yleensä vappu on ollu tylsää rypemistä Kaivarissa, mut tänä vuonna ajoin idylliseen Porvooseen juhlimaan kavereiden kanssa. Faktahan on Suomen vapusa (vietetäänkö vappua edes muualla?) se, että aina sataa ja mä sain myös osani riemusta heti alkumatkasta ajellessani Kehä III suuntana Porvoo. Hyvä juttu tässä oli tietty se, että kun se vesi sateli alas heti alkuillasta, koko loppuilta saatiin nauttia auringosta ja myöhemmin tähdistä.

Meillä oli tosi hauska ilta. Ekana alotettiin Auran ja Ainon kanssa tekemällä yhessä ruokaa ja koristelemalla paikkoja. Porukkaa tipahteli sit vähän kerrallaan mestoille ja loppuillasta meitä olikin kokoontunu jo hyvä porukka sekä uusia, että vanhoja tuttuja. Puolen yön aikaan kyllästyttiin sisällä hengailuun, ja lähettiin kävelykierrokselle Porvoon yöhön. Mulla oli ainakin turvallinen olo kun hartiat oli metrin levyset, ja koska ulkona tosiaan oli pimeetä, kukaan ei nähnykään sit mitään muuta kun ne ääriviivat mun supermoottoripyörätakkibodarivartalosta.

Tänään aamulla ajelin onnessani takasin kotiin auringonpaisteessa rauhallisia teitä. Pääsin heti paistamaan munkkeja ja vetäämään vappulounasta eilisten herkkujen päälle. Koko päivän oonki sit koomaillu himassa ja fiilistelly toukokuuta. Onneks tää vappu on vaan tällanen lyhyt juhla, oon ilonen siitä kun saan huomenna palata jo normaaliin terveysintoiluelämään. Ehkäpä nää mun pinkit vappu-dipdye-latvatkin lähtee hiuksista pois parin pesun jälkeen.