-->

30.6.2013

Kaheksantoista ja kolme päivää


Lauantai-iltana juhlistin mun synttäreitä sekalaisessa sakissa ihania ihmisiä. Suunnittelin näitä bileitä jo helmikuussa, mutta kaikessa komeudessa näissä ei ollu kyllä mitään sitä, mitä piti. Ajankohta mun synttäreille on sinänsä vuoden paras, koska siitä on tasan puol vuotta jouluun (hehe), mutta itse juhlien kannalta ajankohta on huono koska monella on samaan aikaan sovittuna esim. pitsinnypläystä mummon kanssa. Juhliin siis ilmestyi porukkaa aika paljon vähemmän kun oli alun perin tarkoitus, ja bileiden sijaan mun synttäreistä voitais käyttää enemmänkin termiä illanistujaiset.

Mutta palataampa juhlia edeltävään yöhön. Sain ilmeisesti jonkin sortin ruokamyrkytyksen koska oksensin armottomasti koko yön ja rukoilin parantumista. Aamulla sato vettä taivaan täydeltä ja itkin mamman olkapäätä vasten, etten halua soittaa kaikille kutsuvierailleni mun juhlien olevan peruttu. Menin sitten takasin lepäilemään ja toivomaan olon kohenemista ja kun siinä puolen päivän maissa sain itteni ylös, olo olikin parempi vaikka kaikki energiavarastot olinki kuluttanu loppuun. Loppuiltapäivän keräilin voimia mm. sokerijaffan avulla ja pilviverhokin alkoi väistymään. Mun rukouksiin vastattiin ja palasin ennätysvauhdilla elävien kirjoihin.





Ruoat tein kaikki itse, ja onnekseni olin aikaani edellä valmistaessa ne vielä terveiden kirjoilla ollessani. Olin suunnitellu tollasen hienon menunki ja olin tosta taulusta hirveen ylpeä huolimatta siitä, että kukaan tuskin edes huomasi sitä. Mun mielestä toi kakku oli sikapahaa ja boolikin maistu Fairylta, mutta pääasia on se, että vieraille tuntui maistuvan hyvin tai sitten ne esitti hyvin. Anyways, melkein kaikki ruoat meni, eikä kukaan jääny kärsimään nälkää.

Huippua oli myös se, että sain ihania lahjoja! En edes muista milloin oisin oikeesti saanu synttärilahjan. Mä en meinaa oo järkänny synttärikemuja vuosikausiin ja mun vanhemmat on maksanu mulle viime vuosina mm. ajokortteja ja motorossipyöriä, joten varsinaista rusettikäärepaperilahjaa ei oo tullu käsissä pideltyä. Sain suklaata ja alkomaahoolia koko loppu vuoden tarpeisiin (koska en nykyään oikeestaan suurkuluta kumpaakaan), ja muutenkin ihan huippukivoja juttuja!

Kiitos tuhannesti kaikille mua muistaneille, oon superonnellinen aikuinen koska mulla on niin ihania ihmisiä ympärilläni ja sosiaalisessa mediassa ainakin! Ootte ihania!!!♥ 

27.6.2013

MY birthday & Teretulemast Tallinn











Mulla oli ehkä paras synttäripäivä ikinä, lähettiin meinaa äitin kanssa Tallinnaan! Heräsin ennen kuutta koska meijän piti kiitää laivalle, joten näin aivan ihanan auringonnousuaamun (jota muuten en koskaan herää todistamaan) meijän terassin yllä. Sain hyvin aurinkoa laivan kannella ja syötiin aivan ihana brunssi laivalla menomatkalla Tallinnaan.

Käydään Tallinnassa monta kertaa vuodessa, ja tunnenki Tallinnan tosi hyvin (ja oon itseasiassa harkinnu muuttavani sinne opiskelemaan), mutta nyt lähettiin kattelemaan mm. vanhaa kaupunkia turistin silmin ja kuvailin ihan innolla kaikkia vanhoja taloja ja muuta. Shoppailtiin myös Tallinnan aleissa monta tuntia ja tein aivan mahtimahtavia löytöjä jotka pian esittelen. Käytiin syömässä salaattibuffetissa ja ostettiin halvinta mahollista venäläistä kuoharia mun synttärikemuihin. Laivalla join elämäni ekan laillisen tuopin ja ostin hajuveden, jota oon pitkään himoinnut.

Kotiin päästyä olin tosi väsyny ja mun jalat oli muussina, mut onnellisena vastailin yksitellen kaikkiin Facebookin onnitteluviesteihin ja loppuillasta sain vielä superyllätyksen. Ihana ystäväiseni Justus meinaa soitti mulle, ja laulo onnittelulaulun puhelimessa, se viimestään kruunas ihanan MUN päivän ja nukahdin superväsyneenä ja superonnellisena tietäen mm. sen, että maailmanssa on ihania miehiä.

25.6.2013

The last day when I was a kid











Tänään on mun elämäni viimenen päivä lapsena. Älyttömän haikeeta kun jotain, mikä on aina ollut loppuu, eikä siihen oo enää ikinä paluuta. Mulla piti olla vika ajotunti tänään, mutta autokoulun kaverit herätti mut iloisesti kertomalla, että tunti täytyy siirtää torstaille. Mikäs siinä, menin sitten shoppailemaan ja Marian kanssa leffaan kattomaan The Big Wedding, joka muuten oli älyttömän hauska leffa eli suosittelen. Aamupäivästä shoppailin ihan yksinäni mm. Aleksilla, koska siellä on aina vähemmän jengiä kun kestustan kauppakeskuksissa. Söin "lounasta" yksin (tai siis lokkien ja turistien kanssa) Espan puistonpenkillä ja nautin elämästä villinä ja vapaana lapsena.

Törmäsin tänään kanssa ihan järkyttävään tilanteeseen kun oltiin Marian kanssa ostamassa leffasafkoja Kampissa. Meijän takana oli joku mua pari vuotta nuorempi teinipissis, jonka ostokset oli kurkku ja paketillinen LUOMUriisikakkuja. Tää tyttönen kovaan ääneen selitti kuinka näissä luomutuotteissa on yleensä puolet vähemmän kaloreita kun tavallisisissa. Laitto ihan vähän taas miettimään, että mihin hittoon tää maailma on menossa...eikö se tyttö tajua, että kohta se nimenomaan lihoo kaikesta suuhusa pistämästä ruoasta jos se vetää tollasta safkaa. Ei munkaan lounas ollu salee terveystiedon kirjasta, mut mun teki oikeesti mieli pitää sille tyypille esitelmä monipuolisen ruokavalion tärkeydestä. En siis yritä sanoa, että kurkussa ja riisikakuissa olis mitään pahaa, mutta se nimenomaan säteili ylpeyttä koska sen ruokavalioon ilmiselvästi ei kuulunu mitään muuta.

Se niistä saarnoista sitten. Löysin muutamia ihan superjuttuja Helsingin aleista, mutta esittelen ne myöhemmin Tallinnan tuliaisten kanssa. Vero Modasta löysin maailman täydellisimmän tuubitobin, mutta se oli laatuaan kolme kappaletta kympillä, eikä siinä rekissä kerta kaikkiaan ollu mitään muuta järkevää ja toi ois yksinään maksanu jo yli kybän. En myös viittiny ottaa kolmea samanlaista joten jäin itkemään sen perään.

24.6.2013

Juhannukseilua vuoden pisimpinä hetkinä

Mun juhannusaatonaatto alkoi aamulenkillä ja sen jälkeen kasasin pakattavia kamoja ihmeellisiks kasoiks ympäri huonetta. Startattiin vasta vähän ennen kuutta, koska ollaan fiksuja eikä oikeestaan jakseta jonottaa ruuhkassa. Mökkimatkan istuin ekaa kertaa sikapitkään aikaan takapenkillä koska treenattiin mun veljen kanssa enkun verbioppia. En kyllä suostu istumaan sinne enää ikinä, karmee pimee ja ahdas mesta...

Mökillä meitä tervehti miljardipäinen lauma hyttysiä ja karkasinkin niitä hetimmiten vuoden ekoihin löylyihin saunaan. (Mä en siis lähes ikinä käy saunassa koska oon niin international, etten vaan tajua sitä kuumassa huoneessa istumisen viehätystä.) Siinä sitten korkattiin juhannusbisset kummitädin kanssa ja alettiin chillailemaan. Mua tervehti rakas aitta mihin oli ihana käpertyä sängyssä odottelevien omien lakanoiden väliin.



 

Juhannukseen kuuluu grilliruoka, ja sitä grillimättöä tuli tunnollisesti kolme päivää putkeen kiskottua. Mulla on niin turvonnu olo grillailusta, rillailusta, bissestä ja sipseistä, että paluu arkeen tuntuu juhlalta. On kuitenkin hyvä nollata huolella välillä ja nauttia elämästä eri tavalla kun yleensä. Oikeestaan sunnuntaina vedettiin iskän kanssa tunnin luistelutreeni ja palasin jo normaaliin juhannusversiota kevyempään elämäntyyliin.



Muuten juhannusohjelmaan kuulu ruoan ja kevyen treenin ohessa touhuilua serkkujen kanssa, sanaristikoita, saunaa ja synttärikakkua etukäteen. Välillä pelattiin krokettia mahottomilla radoilla joita mun veljellä on tapana rakennella. Perinteinen juhannuskokko poltettiin tietty perjantaina ja lapset oli ihan fiiliksissä koska tää oli kai kaikkien mun viiden serkun eka juhannuskokko mökillä. Sunnuntaina käytiin Saimaalla veneilemässä ja viilentymässä päivän helteestä. Ajetaan takasin stadiin vasta maanantai-iltana ilman jonotusta, ja mulla on siis vielä yks päivä mökkeilyä jäljellä tällä erää.

Tää oli siis tiivistetysti tosi pertsa juhannus, mut kokonaisuudessaan tää oli täydellinen juhannus. Tää oli just sellanen niin superjuhannus, että sit kun asun Floridassa niin haluun matkustaa joka vuosi Suomeen ja viettää tällasta juhannusta.


21.6.2013

Purjehdusasu juhannuksen satamaan










Musta on hassua, kuinka mun hiukset näyttää ihan sairaan erilaisilta joka kuvassa. Kyllä ne tavallaan onkin eri väriset, koska ne on alta tummemmat ja esim. ponnarilla pidettäessä ne näyttää melkeen ruskeilta. Oon selaillu vanhoja kuvia monena iltana yrittäen saada jotain järkeä niiden säilyttämiseen, ja oon ihan järkyttyny siitä, miltä mun hiuspehko todella näytti ennen viime talvea. Lisäks mun hampaat on edelleen vinot ja oon viime aikoina huomannu, että mulla on rumat silmäpussit mitä ei ennen oo ollu. Nukunkohan liian vähän?

Anyways, ohessa sekalaista kuvasaalista mun pärstästä. Opetin kaikkia perheenjäseniäni uuden kameran saloihin ja koulutin niitä hovikuvaajikseni, lisäks opettelin itselaukasimen käyttöä. Ohessa näette myös parin päivän takaset H&M-löydöt päällä, ja ite tykkään ainakin ihan sikana. Oon viime aikoina ollu kovin rakastunu tollaseen pieneen merihenkisyyteen ja toi toppi varsinkin oli kyllä superlöytö!