-->

30.7.2013

Laivastonsininen shortsiasu ja paljon hymyä


Viimeks kun kirjotin niin masistelin, mutta ehkä sellanen masistelu vähän kannattaa välillä koska sitten voi ajatusten purkamisen jälkeen nollata ja sitten on kevyt olo. Mulla on hyvä flow lukemiseen ja paljon energiaa varastossa (saattaa johtua myös kuvissakin näkyvästä ruokamäärästä jonka oon ahtanu sisääni). Oon myös pommittanu tosi monia kavereita viesteillä ja lisää on kohta lähössä. Sosiaaliseks tää elämä näyttää muuttuvan hyvinkin tehokkaasti kun jaksaa vaan siihen uskoa.  Tänään mä myös päätin laittaaa mun huoneen sisustuksen täysin uuteen uskoon heti aamutuimaan ennen kun aloin lukea enkkua koska sato vettä ja mun huone näytti harmaalta. Ja sain hyviä uutisiakin; meikä saa vihdoin oman auton! Tänään on siis hyvä päivä.

Mitä teille kuuluu? (Sinänsä järjettömän idioottimainen kysymys joka pitää aina toistaa. Mulle kuuluu ainakin lentokoneiden ja Kehä III huminaa...)

29.7.2013

Kesäpäiviä vain


Perussettiä, taas. Joskus ikävät asiat tuntuu kaatuvan niskaan ja pienetkin tyhmät jutut alkaa harmittaa. Perus heinäkuinen sunnuntai oli mulle tällanen tyhmä päivä. Päätin tulla kirjoittamaan tätä postausta ja perusluonteeltani postiviivisena ihmisenä muuttamaan kaikki masentavat jutut positiiviselle kantille. Kaikkeen löytyy kaks puolta ja kaikesta kannattaa etsiä ne kaks puolta.

Aamulla kello soi normaalisti ysiltä, mutta mua väsytti ja annoin ittelleni luvan nukkua vartin pidempään. Siitä se sitten lähti, kun en jaksanu nousta ajallaan. >>> Nyt on loma ja kannattaa nukkua kun kerrankin siihen tarjoutuu tilaisuus.
Aamulenkillä masistelin heinäkuun kuivuuden värjäämiä lehtiä jotka toi mun mieleen syksyn. >>> Pitkä, kuuma ja ihana kesä on siis eletty ja kohta on aika siirtyä inspiroivaan ja raikkaaseen syksyyn.
Suihkun jälkeen olisin halunnu pukea päälle mun vihreiden bikinien yläosan valkoisen sijaan, mutta se vihreä on oikeesti ollut jo vuosia liian pieni koska mulla on liian isot tissit. >>> Naurettavaa, moni hankkii silikonit kymppitonnilla ja mä muka valitan. Mä voin mennä ja ostaa uudet vihreät biksut muutamalla eurolla.
Päivällä luin hissaa, mutta aloin ottamaan paineita siitä, että koulu alkaa kohta ja mulla on vielä kaks ja puol kirjaa koskematonta infoa sitä ja paljon enkkua päälle. >>> Lomaa on vielä niin paljon jäljellä, että hyvin aikataulutettuna ehtii mainiosti kahlaamaan kirjat läpi. Koulun alun jälkeenkin on vielä yli kuukausi aikaa panostaa lukemiseen.
Mun kamera lipes mun käsistä lattialle ja objektiivin reunaan tuli halkeama, lisäks mun Lumian näytössä on viiru. >>> Kamera toimii edelleen mainiosti eikä puhelimessakaan oo sen kummempia vikoja.
Uudistin mun yhtä talvitakkia vaihtamalla napit, mutta alko ärsyttää kun tajusin sen takin olevan mulle liian iso. Kokeilin sitten varmuuden vuoksi kaikki mun takit läpi ja ne kaikki oli liian isoja. >>> Olen siis lahtunut, joten tyydyn olemaan vaan tyytyväinen. Nyt voin hankkia uusia, vielä kivempia takkeja ja kerrankin hyvästä syystä.
Kaiken keskellä mun mielessä pyörii sekavat ihmissuhdekuviot ja kaipaan mun kavereita. Oon jotenkin niin saamaton, etten jaksa ottaa kehenkään yhteyttä koska kelaan, ettei ne kumminkaan jaksa mihinkään lähteä. Mun koulussa tyypit tulee tosi laajalta alueelta, ja näin myös mun kaverit on levittäytyny tosi tehokkaasti vaikka mihin ja niiden näkeminen vaatii aina suunnittelua ja erikoisjärjestelyjä. >>> Aika näyttää mitä tapahtuu, eikä mitään ole menetetty. Kaveritkin pysyy ja niille voi aina soittaa.
Yritin syödä lohtusuklaata, mutta musta hiilarit maistuu nykyään pahalle samanlaiselle mössölle. Tää oli kaikista pahin. >>> Terveelliset elämäntavat kunniaan. Jos roska ei maistu niin seuraukset on mitä luultavammin vain positiivisia.

Olkaa siis postiivisia ja eläkää joka hetki täysillä. Elämä on liian lyhyt murehtimiseen. Mäkin lähdin nauttimaan lämpimästä kesästä ja pyöräilin kivan lenkin, kelasin juttuja ja aloin taas hymyillä. Musiikin kuuntelu ja urheilu on parhaita terapiamuotoja. 
Hyvää huomista kaikille!
P.S. Lupaan, etten vaihda banneria enää ainakaan...viikkoon :)

28.7.2013

Suomen etelä 27/7/13

Hanko-Suomen Rivieraksikin tituleerattu eteläinen kaupunki, paikka josta mun äiti on tullut. Mä oon elämässäni viettänyt hetken jos toisenkin siellä, ja voin kyllä sanoa tuntevani sen paikan melkosen hyvin. Hanko on kuitenkin tosi suosittu turistirysä aina kesäsesonkina, ja me päätettiin mun veljen kanssa katsoa yhden päivän ajan Hankoa turistin silmin.



Startattiin aamulla kaks päällä meijän WR:n kanssa ja ajettiin matka Hankoon turistien tavoin pieniä eteläisen suomen maisemareittejä, joita yleensä ei todellakaan edes harkitsisi. Meille sattu ihan mahtava keli ja aurinko paisto lämpimästi kirkkaalta taivaalta koko päivän ajan, joten myös moottoripyöräily oli ihan huippua. Suunnattiin tietty ekana isovanhemmille syömään. 

Mummin herkkusafkojen jälkeen kaivettiin polkupyörät, kartat ja kamerat esiin ja suunnattiin kaupungille. Pyöräily on muuten ihan paras tapa liikkua Hangossa, ja sinne onkin merkitty myös noin 20 kilsaa pyöräilyreittiä, joka kiertää kiinnostavimmat nähtävyydet. Kaupungilla käytiin mm. näköalatornissa ihailemassa merinäköalaa ja Hangon satamaa, sekä ostettiin kesän ekat kioskijädet kirkkopuiston jätskikiskalta. Meikä räpsi kuvia kaikista taloista ihan kybällä ja käytiin kaiken huipuks kirjoittamassa nimet turisti-infopisteen vieraskirjaan.

Iltpäivällä oli ohjelmassa vähän lisää jätskiä mummin pakastimesta, sekä Hangon upeiden hiekkarantojen testaaminen. Vesi oli meressä hyisen kylmää, ja mä en oikeestaan edes vaivautunut ajattelemaan uimista. Mun veli sen sijaan heitteli vettä päällensä ihan innoissaan. Mun isovanhempien talo on ihan Hangon eteläkärjen tuntumassa, ja siinä vieressä on mun suosikki-uimaranta eli Tulliranta, joka on tosi pitkä ja silleen mahtavasti kaartuva ja kaikin puolin tosi superbeach. Lisäks sieltä voi tuulisella kelillä bongailla värikkäitä ja ihanan eksoottisia surffareita.

Semiajoissa lähdettiin sitten ajelemaan kotia kohti, koska nykyään on tultu siihen pisteeseen, että mummin ja vaarin hössötys alkaa ärsyttää sietämättömästi suunnilleen siinä 3 tunnin, 14 minuutin ja 23 sekunnin kuuntelemisen jälkeen. Palattiin samoja kivoja maisemareittejä ja ihasteltiin aurinkoa joka hiljalleen alko kääntyä laskuun peltojen yllä.

25.7.2013

Koulupäivä aurinkorannalla


Tänään vaihdoin kunnon panostajavaihteen päälle ja suuntasin meijän lähirannalle hissankirja ja irttarit kavereina. Oon huomannut, että kotioloissa lukeminen häiriintyy liian usein, joten päätin eristäytyä rauhoittavan veden ääreen. Tää mun suunnitelma osottautui oikeesti toimivaks, ja sain luettua melkein sata sivua ja vieläpä niin, että todella keskityin lukemaani. Taidan todellakin vielä tehdä tän uudestaan jos säät vaan sen sallii.

Nää pari kuvaa muuten kertoo varmaan enemmän kun tuhat sanaa siitä, että kyllä Kehä III sisäpuoleltakin löytyy jo aika landea, ja jokainen varmaan käsittää sen, mistä mä aina puhun kun valitan asuvani vähän kaukana kaupungin vilinästä. Toisaalta musta on kyllä kivaa, että kun mun elämä pyörii arkisin Helsingin keskustassa niin pääsen sit kumminkin elämään tavallaan vähän maalaisempaakin elämää. Ainakin täällä meillä päin on rauhallista ja näissä maisemissa on kiva urheilla.

Hyvin sujuneen lukusession jälkeen käytiin mun veljen kanssa rullaluistelemassa parikymmentä kilsaa ihanassa ilta-auringossa. Illalla tein myös perinteisen mökiltä kaupunkiin-kokovartalohuollon eli kuorin ja kosteutin kovia kokeneen hipiän sekä tein pedikyyrin ja manikyyrin. Huomenna olis sitten vuorossa kampaaja ja vähän eloa tähän heinäkasaan mun päässä. Feeling good 

P.S. Huomaan, että opiskelut on menny perille koska nykyään yritän vahingossa kääntää kaiken englanniks. Hissan lukemiseen pitäis varmaan vielä sitten syventyä vähän tarkemmin.

24.7.2013

Last country-days


Taas koittaa se hetki kesälomaa, kun kamat pitää pakata autotallin nurkista ja aitan hirsien raoista ja vilkuttaa heipat mökki-elämälle. Seuraavalla viikolla koittaa taas arki ja työt meijän perheellä, ja haikein fiiliksin palattaan stadiin. Tällä kertaa lisäjännitystä matkantekoon tuo myös kuljetuskalusto, eli hirvikolaroitu auto jonka keula on tuusan nuuskana ja perässä vielä sellanen pienehkö crossiperävaunu. Viimeset päivät mökillä on ollu onneks semiaurinkoisia ja melkosen lämpimiä.

Jos joku ihmettelee mun kovaa mökkihehkutusta, niin voisin vielä mainita sen, ettei meijän mökki oo ihan mikä tahansa saunamökki-talopaketti postimerkin kokosella tontilla. Tää paikka on meijän suvun yhteinen kesäpaikka ja meijän useemman hehtaarin tonttiin kuuluu useita rakennuksia, pari lampea ja vieressä vielä crossirata. Hyvänä lisänä täällä on vielä hyvät lenkkeilymaastot. Pointti tässä oli siis se, että täällä on tekemistä, ja sen takia täällä on ihan kivaa. Nyt joudun kuitenkin tottumaan taas kaupunkielämään, mutta kyllä sekin hyvältä taas maistuu.

Tähän väliin voisin tosin mainita, että viime päivinä mun päivät on kulkenut hyvin pitkälti samanlaisen tylsästi: Aamulla mun kello soi ysiltä, sen jälkeen luen kaheksan tuntia ylppäreihin, illalla juoksen tunnin lenkin ja lopun iltaa dataan. Tähän ei edes viihteen monitoimikeskukset auta.

Meillä oli tarkoituksena vielä kesäloman viimesenä viikonloppuna eli reilun parin viikon päästä tulla vetäsemään täällä Mikkelin Tornimäessä järjestettävä CC- eli cross country-kisa, mutta kuljetuskaluston tilanteen ollessa mikä on, näyttää pahasti siltä, että reissu vaihtuu Vantaan Lavangon SX- eli supercross-kisan tuijotteluun.