-->

27.9.2013

2013/2014

Kumpi on parempi? 
Mun vikat koulukuvat jotka onneks onnistu aika hyvin. Joku näissä koulukuvissa kuitenkin on, että naamalla on sama jännittyny virne vuodesta toiseen. Saatiin valita nää kuvat kolmesta eri vaihtoehdosta, enkä osannu päättää niin otin sit kaks erilaista. Musta on piristävää nähä itteni vielä kerran blondina koulukuvassa koska niistä ala-asteen ekoista koulukuvista, joissa olin vielä blondina, on jo aika kauan. 

26.9.2013

Irtiotto Helsingistä


Siinä vähän mummon pullaa ja kukkia piristämään syyskuista iltaa. Meitsi palas just mökiltä mummon hellästä huomasta ja sairasloma alkaa siis näillä näppäimillä olla historiaa. Onneksi niin, rajansa meinaa kaikella ja vaikka pulla onkin hyvää niin huomenna alkaa taas treenit (tällä kertaa ei niin täysillä heti näin alkuun, jos vaikka säilyisin sitten elävien kirjoissa), ja ei vitsit kun oonkin innoissani kahen viikon tauon ja lenkkarivieroitusoireiden jälkeen. Olo on kun jollain paulavanukkaalla ja kaiken lisäks tänään sitten ihanat ystäväni keksivät, että huomenna lähdetään juhlimaan koeviikon päättymistä. Aluks jo lupauduin lähtemään, mutta järjen ääni sai mut tippa linssissä perumaan mun lähdön ja palaamaan suunnitelmaan paluusta lenkkipoluille.

Mökkisairasloma teki kyllä hyvää. Sain laskea rauhassa matikkaa luonnon keskellä ja hengitellä raikasta ilmaa. Kävelin joka päivä yksin metsässä kelailemassa asioita, ja vaikka eilen tulikin räntää taivaan täydeltä niin syyskeli piristi kummasti. Lisäks sain viettää paljon aikaa mun pienten serkkujen kanssa, jotka vähän kukin vuorollaan oli myös mummon hoidossa. Eilisen räntäsateen innoittamana käytiin kiskomassa venekin ylös Saimaasta, koska, noh, veneily räntäsateella ei ihan vaan houkuta. Paljon tuli siis puuhailtua, ja nyt palaan melkeen-arkeen uudistuneena ja mieli virkeänä.

Toivottavasti mieli pysyy virkeänä myös huomisessa, koeviikon ainoassa, matikankokeessa ja saisin täysin penkin alle menneiden ylppärien jälkeen kokea edes pienen onnistumisen tunteen. Alon muuten treenaamaan enkun keväistä yo-uusintaa varten just tossa eilen, haluun päästä Ressutasolle!

23.9.2013

Tertin kartano


Kävin eilen mummon, ukin ja paikallisen eläkeläiskyläseuran kanssa iltapäiväkahvivierailulla Tertin kartanossa täällä Mikkelissä. Vaikka mulla vähän tuli ulkopuolinen fiilis kun keski-iältään +70 eläkeläiset ihasteli millon mitäkin yrttiä, niin kokemus oli oikeen hauskaa vaihtelua ja piristi kummasti. Meille oli järjestetty tunnin opastettu kierros kartanossa, sen puutarhassa ja pihapiirissä sekä kahvitilaisuus kartanon kahvilassa.

Pakko kyllä myöntää, että olin ihan fiiliksissä kun pääsin tutustumaan rauniopuutarhaan, jossa leijaili ihana syksyinen tuoksu ja jossa rauhallinen tunnelma oli ihan käsin kosketeltavissa, tai yrttitarhaan mikä toi mieleen ihan lapsuuden satukirjojen kuvituksen. Tällanen kiva yhteisretki eläkeläisten kanssa sai mut itseasiassa ihan odottamaan sitä, että pääsen noin 50 vuoden päästä eläkkelle ja itekin osallistumaan kaikkiin hauskoihin eläkeläisaktiviteetteihin. Hauskaa tää lomailu.

10.9.2013

Merimiesneule ja muutama meritaistelu


Ihan näin alkuun vuosimiljoonan info ja kinostuksen kivivyöry: Oon aivan rakastunu porkkanoihin ja söisin niitä vaikka kilon päivässä. Mulla on aina sellasia ihme kausia, että syön jotain tiettyä juttua ihan hulluna ja nyt se juttu on porkkana. Yleensäkin mun tekis mieli syödä pelkästään syksyn vihanneksia koska ne vaan maistuu niin puhtailta ja tuoreilta. Oon myös alkanu miettiä, että olis siistiä tykätä tonnikalasta koska se näyttää hyvältä ja on hirveen monipuolinen raaka-aine. En vaan oikeen voi mitään sille, että oksennan jos syön sitä. Olipas tääkin hyvä alotus. Tuolla ylhäällä näkyy myös ruokaa, meinaa tomaattikeittoa joka on mun uus lempparikeitto-ihan sikahyvää!

Ylhäällä myös mun uus kaulakoru pariin kertaan. Etin pitkään jotain tollasta näyttävämpää korua mutta koskaan ei tullu oikeen just hyvää ja sopivan hintasta vastaan. Yhtenä päivänä mulla oli pitkästä aikaa hypäri koulussa ja lähin sitten pyörähtämään parissa kaupassa keskustassa. Citycenterin yläkerrassa on sellanen Warehouse-brand outlet, josta saattaa tehdä ihan huippulöytöjä ja se onkin yks mun suosikkikaupoista stadissa (suosittelen lämpimästi). Juurikin sieltä löysin ton korun, jonka lähtöhinta oli 15 euroa, kahella ja puolella (2,50) eurolla, eli säästö oli kyllä huima.

Tänään oli muuten ylppäreiden avaus mun osalta kun aamulla kuuntelin oikeen innoissani enkkua. Ougod...onneks se on ohi eikä toistu enää I K I N Ä! Tiedän, että se meni päin hevon just sitä mut oikeestaan mua ei haittaa koska ah-niin ihana historia kompensoi mun osaamattomuutta. Oon viime aikoina vaan lukenu ja lukenu ja tulokset näkyy. Oon liekeissä ja voisin vastailla vaan historiaan liittyviin kysymyksiin aikani kuluks huvikseni ja ootan maanantain hissan yo-koetta tosi paljon koska tiedän, että pääsen loistamaan. Vielä muutama päivä...

8.9.2013

Melkeen peurakolari Lopella


Viikonloppua vietin taas Lopella, pienessä maalaiskylässä missä mun kaveri Vilma asuu (tosin sekin vaan viikonloppuisin). Vilmalla oli viikolla synttärit, joten pääsin syömään jotain niin täydellistä suklaakakkua, että nään siitä unta varmaan seuraavat kaks viikkoa. Tapasin pari uutta tyyppiä ja illalla katottiin P.S. I love you joka oli aivan ihana leffa siihen asti kunnes nukuin puoliks enkä enää tajunnu siitä mitään. Mulla käy kyllä melkeen aina niin, että nukahdan jos alan kattomaan jotain leffaa myöhään, heh.

Käytiin illalla kuvailemassa maalaismaisemissa, mutta myöhästyttiin snadisti auringonlaskusta. Aurinko laskee nyt niin nopeesti ja siihen kriittisimpään aikaan pitäis olla ihan kellontarkasti asemissa. Saatiin kuitenkin kivoja maailasromanttisia kuvia, mutta ne on näitä paria lukuunottamatta Vilman kamerassa ja saan ne sitten joskus.

Ajoin tässä samassa reissussa yksin autolla pisimmän matkan mitä oon ajanu, ja se oli kyllä oikeen hauskaa kun sai hurjastella keskellä peltoja ja kuunnella Pikku Geetä oikeen kovalla. Ei olis kyllä ollu huono idea mennä moottoripyörälläkään koska keli oli aivan mahtava ja alkusyksyset maisemat näyttäis vielä kivemmalta ilman tuulilasia. Meinasin muuten ajaa peurakolarin. Jep, kelasin ettei tää nyt voi olla enää todellista. Ei se kyllä ollu mitenkään lähelläkään, mutta kun lähin Vilmalta niin siinä samalla tiellä mun edestä (matkaa kuitenkin oli aika reilusti) juoksi joku peuranvasa joka yllättäen ilmesty pusikosta. Eihän tässä kohta uskalla lähteä mihinkään.

6.9.2013

Enää sata kertaa herätyskelloa lukioaikana


Viimeks ku olin koulussa eli eilen, oli koulua jäljellä enää sata aamua! Nyt on sit enää ysiysi...eiku 98. Hullua miten lukio on menny niin sairasta vauhtia; just äsken tultiin ekaa kertaa sisään ja nyt tässä stressaillaan ja kirjotellaan. Meijän koulun abit on perinteisesti juhlistanu sadan aamun virstanpylvästä tulemalla kouluun pyjama päällä. Pakko sanoa, että rento meininki koulussa mutta kun hypärillä kävin keskustassa pyörimässä ja vetäsin siihen toiset vaatteet kaulahuiveineen päälle (koska en käytännöllisenä tyttönä jaksanu raahata kahta vaatekertaa mukanani) niin tulihan siinä vähän lämmin ja sit oli vähän epämukava meininki.

Onneks pyjamabileitä ei oo koulussa kovin usein.