-->

1.12.2013

Ensimmäinen adventti

Ensimmäisestä adventista alkaa joulunodotus. Mulla on tapana ekan kalenteriluukun avaamisen jälkeen leipoa piparitalo ja vuorata huone joulukoristeilla. Niin nytkin! Tänään sytytettiin adventtikynttelikön ensimmäinen kynttilä, mutta ennen kuin huomataankaan on taas joulu, joulu jo meillä. Mä oon luvannu mun veljelle, että keksin joka päivä jonkin tehtävän sille meijän vanhaan huopaiseen joulukalenteriin joka komeilee yllä. Kalenteri on peritty mummolta, ja muistan kuinka äidin keksimät pienet tehtävät yms. oli ihan ykkösjuttuja kun oltiin veljen kanssa pieniä. Tästä pikkuveljen (perjantaina 17 vuotta, heh) joulukalenterista ain idean perustaa joulukalenterin myös tänne ja tää postaus onkin Eleganssin joulukalenteripostausten sarjan aloitus. Joka päivä jouluun asti lähetän teille kaikille sähköisesti joulun tunnelmaa erilaisissa muodoissa. 
Stay tuned, joulu tulee ennen kuin ehditte sanoa Petteri Punakuono.

9 kommenttia:

  1. Kiva blogi! Olen 16v tyttö ja haluisin aloittaa motocrossin. Ei ole mitään kokemusta paitsi joskus olen ajanut mönkijällä :D
    Olenko liian vanha aloittamaan ja mistä pitäisi aloittaa? Onko kallis harrastus ja onko pituudella väliä? (olen 155cm) Kuinka kauan kestää ennen kuin on oppinut silleen kunnolla ajamaan? Tuossa vähän kysymyksiä mutta kiitos etukäteen jos viitsit vastata :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi miten piristi tällanen kommentti! :D Motocross on siitä hirveen kiva harrastus, että alottaminen ei oo käytännössä koskaan liian myöhästä! 16 vuotta on siis just hyvä :) Pituus on tietty ehkä joskus hidaste, mutta ei este. Sun tapauksessa suosittelisin pyöräksi Hondan 150R mallia, joka on siis periaatteessa 85 kokoinen ja sellanen sopivan "pehmeä lasku". Rahaa crossi valitettavasti syö niin pirusti, koska kaikki osat on kalliita kulutusosia ja joka ajokerta syö ämpärillisen bensaa... Kulut kuitenkin tietty riippuu harrastuksen aktiivisuudesta. Myös se, koska oppii "kunnolla ajamaan" riippuu ihan vaan siitä kuinka usein ja miten ajaa, mutta harjoitus tekee mestarin ja kehitys jatkuu koko ajan! Sen voin kuitenkin sanoa, että muutamassa kuukaudessa ei opi ajamaan jos ei tosiaan kokemusta ole ennestään :) mulle saa aina tulla juttelemaan ja kyselemään lisää, toivottavasti musta oli jotain apua :)

      Poista
    2. Ainiin ja tärkein tietty eli se, mistä kannattaa alottaa :D Toi kuiviltaan lajin alottaminen on mulle sinänsä vieras käsite, koska oma crossi-innostus on täysin geneettistä :D Ennen minkään pyörän tai kamojen hankkimista kannattaa vähän opiskella: pyörää joutuu huoltamaan itse, ja on tosi tärkeää tietää missä mikäkin on, miten se toimii ja miten se huolletaan. Myös ihan perusjutut lajista on hyvä hallita ennen pyörän selkään hyppäämistä, koska laji on tosiaan hiukka haastavampi kun joku tanssi. Esim. Offroad Pro on ihan ykköslehti crossiharrastajalle ja sieltä löytyy vinkkejä laidasta laitaan.

      Kun oma tietämys tuntuu riittävältä ja se pyörä hankitaan (kannattaa muuten ehdottomasti ottaa mukaan joku, joka tietää pyöristä paljon tai edes jonkin verran niin vältytään helposti susihankinnoilta) niin myös oma varustus pitää olla kunnossa. Turvavarusteet on tosi tärkeitä ja niiden laatuun kannattaa panostaa (ei kuitenkaan kannata liioitella, sillä kalliilla huippukamoilla vetäville sunnuntaiajelijoille nauretaan hyvin kovaa siellä radalla). Yksi pakollinen hankinta on tietty vielä kuljetuskalusto ellei sellaista löydy, koska aikuisten crossipyöriä ei missään Fiatin takakontissa kuljeteta. Sitten vaan vähän selvittelyä lähiseudun moottorikerhojen toiminnasta, ratojen aukioloajat ja MINIRADALLE kokeilemaan. Vielä parempi on, jos pääsee alottamaan vaikka jossain hiekkatiellä tai jotain, sillä siihen pyörään on saatava varma tuntuma ennen crossiradan pehmeälle materiaalille siirtymistä. Ekaksi radaksi ei siis kannata valita mitään juoksuhiekkarataa, vaan joku sopivan kova ja turvallinen savirata.

      Tulipas romaani :D tosiaan, jos jäi vielä jotain niin kysy vain :)

      Poista
    3. Kiitos paljon, tuosta oli apua! :)
      Lisäksi vielä: Täytyykö ilmoittautua johonkin, vai riittääkö että lähtee vain ajamaan? Voiko siis radalle mennä ajelemaan ihan vain yksikseen (vai täytyykö harjoitella jossakin tietyssä ryhmässä?) Mikä on kisoihin pääsyn edellytyksenä? (täytyykö käydä jotain tunteja yms?) Onko radoilla katsomoa/väkeä yleisesti, en tykkää että muut nauraa mulle ja ajattelee kuinka huono oon :D Onko sulle käynyt koskaan mitään onnettomuuksia tai kaatumisia?
      Oho tulee kokoajan mieleen kysymyksiä :D

      Poista
    4. Haha, hyvä vaan jos musta on apua :) Eli siis ei tarvii mihinkään ilmottautua, mutta tietty paikallisen moottorikerhon jäseneksi voi liittyä niin pääsee osallistumaan kerhon toimintaan. Ja crossi on yksilölaji jota treenataan yksin, mutta jos saa jonkun asiasta tietävän esim. antamaan palautetta ajon kulkemisesta niin se auttaa. Joillekin junnuille järjestetään joskus yhteistreenejä, mutta aikuisille harvemmin. Kisoihin pääsyn edellytyksenä ei oo muura kun raha ja katsastuksen läpäsevät varusteet, mutta ei sinne kannata kuitenkaan lähteä leikkimään. Mitään tunteja crossiin ei oikeen voi ottaa, mutta joku "valmentaja" on tietty aina plussaa. Naisten kisaamismahdollisuudet crossissa on yleensäkin vähän niin ja näin täällä. Suomessa ajetaan naisten MXD-liigaa, mutta kisoja ei oo kovin montaa ja naamat niissä rajottuu muutamaan tiettyyn (taso ei siis ole mitenkään järjettömän korkea). Miesten sekaan on melko turhaa lähteä edes yrittämään, koska vauhti on ylivoimaista ja karsiutuminen heti kisan alkumetreillä varmaa. Yleisön määrä radalla riippuu siitä, kuinka iso rata on kyseessä ja milloin siellä on; Vantaan Lavangossa kesäiltapäivänä riittää porukkaa mutta Nurmjärven metsäkerhon sunnuntai-ajeluita ei seuraa kukaan ulkopuolinen. Itse en oo koskaan törmänny sellaseen, että naurettais taitotasolle tai ajamiselle vaan just ainoa mille naureskellaan on se, että joku amatööri tulee radalle varustautuneena niinkun joku MM-sarjalainen (liian hyvät kamat, liian viritetty pyörä). Älä siis huoli, kaikki me ollaan joskus aloitettu ja uusia kuskeja yleensä tuetaan! :) Mä oon ajanu niin rauhassa, että luita en oo koskaan murskaillut crossissa, mutta kerran täräytin häntäluun niin, että istuminen oli puol vuotta aika tuskaista. Lisäks on vuodatettu verta, hikeä ja kyyneliä, oltu koko kroppa mustelmilla, nilkutetttu ja kärsitty erilaisista lihaskuvuista (hyvin pientä siis). Fakta vaan on, että tapaturmat kuuluu lajinkuvaan, mutta ehkä tärkein juttu hengissä selviämiseen on pelon jättäminen varikolle (ei kuitenkaan järjen jättäminen) :D

      Poista
  2. Okei ootko sä ollut joissain kisoissa ja jos oot, niin ootko sijoittunut? :D

    VastaaPoista
  3. Mä en oo koskaan ajanu kisaa enkä siis sijottunutkaan mitenkään :D Mulla on kuitenkin kokemusta varikkoelämästä kun oon ollut apumekaanikkona veljen kisoissa, ja se on oikeen hauskaa :D

    VastaaPoista
  4. On varmasti hauskaa :) Kiitti vielä kunnollisista vastauksista! (nyt täytyy vielä yrittää suostutella vanhemmat..) ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos musta oli apua :) Toivottavasti suostuvat!!

      Poista