-->

4.2.2014

Mitä Lumiani söi?

Jep, eihän se tosiaan paljon mitään siis, vaan pari muikeeta "selfietä". Joskus vuosi sitten mulla oli kaks kameraa; huonolaatuisia kuvia tuottava retro-Lumia ja vielä huonompaa jälkeä tekevä pokkari. Kuvasin Lumialla about 50 kuvaa päivässä. Nykyään menee saman verran jossain puolessa vuodessa. On vaan pirun hankalaa, kun kukaan ei oikeesti tunnu osaavan kuvata järkkärillä (vaikka ei se kyllä mitään rakettitiedettä oo), eikä siinä MP-messuilla kiiltävän kotarin päällä poseeratessa varsinaisesti oo aikaa alkaa pitämään valokuvauskurssia. Tuloksena siis liuta enemmän tai vähemmän epätarkkoja, tärähtäneitä tai huonosti rajattuja räpsyjä. Mun kevään suurin haaste on opettaa isi kuvaamaan manuaaliasetuksilla, että mun YO-juhlista saadaan otoksia ilman ammattiavun palkkaamista. Heti sen haasteen jälkeen tulee sitten ylppärit, pääsykokeet ja nää.

Lumiasta tuli muuten mieleen, että oon vähän paljon kyllästyny siihen. Olin Nokia-uskollinen ihan loppuun asti, mutta hitto vie, jos ne nyt myi senkin mihin lie niin ei mullakaan kyllä oo enää mitään syytä pitää kiinni siitä. Tää hemmetin Windows_phone_syrjintä esim. kaikessa on ottanu päähän jo niin kauan kun muistan, joten ajattelin vaihtaa. Mihinkään iLuureihin en koske pitkällä tikullakaan, ja keksisin sata ja yksi syytä heivata oMenat Puerto Ricon hautaan*, mutta pikaisen Googlailun perusteella eräs Sonyn lippulaivamalli miellyttäis silmää kovasti. Odotan kuitenkin ainakin kesäkuuhun ennen mitään hankintoja, koska uus puhelin vaan toimis negatiivisena vaikuttajana mun kevään opintotuloksiin.

Niin ja tosiaan, hyvää kuuluu. Treenaaminen on ihan kivaa ja haba kasvaa silmissä. Kuorolaulaminenkin on kivaa ja oikeestaan derivointikin on. 

P.S. Onnea 10-vuotias Facebook! Mä oon vielä niitä, kenen mielestä se on ihan paras sosiaalisen median ilmenemismuoto. En lämpee näillä Instahihhuiluille tai whatever niitä nykyään onkaan, vaikka yritetty on.

*Atlantin valtameren syvin kohta, 8 605 metriä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti