-->

3.7.2014

Uusi käsikirjoitus elämälle


Iskin tähän postaukseen kaikki kesäkuulta ylijääneet kuvat mitä ei oo koskaan muissa postauksissa julkaistu. Joukossa muun muassa kesäkuun suosikkiruoka avokado ja muutamia uusia hankintoja. Kesäkuu 2014 tosiaan meni, eikä koskaan tuu takasin. Valehtelisin jos väittäisin, että se oli elämäni paras kesäkuu, mutta oikeesti mulla oli kyllä siitä huolimatta kivaa.

Tänään mä tulin kuitenkin puhumaan jostain ihan muusta kun kesäkuun ihanuudesta tai kamaluudesta. Tää on mun päiväkirja ja vaikka tää on varmasti koko Eleganssin historian vähiten kiinnostava postaus niin mä nyt puran fiilikseni tänne. Tänään tuli yliopistohakujen tulokset, ja niinkun oon kertonukin niin mä tiesin, etten syksyllä lähde opiskelemaan. Suunnittelin ittelleni välivuoden tähän kohtaan jo kasiluokalla, joten tää on se mitä oon halunnu. Kaikesta huolimatta mulla tuli vaan jotenki tyhjä fiilis, kun niin moni hehkutti opiskelupaikkaa ja fiilisteli sanattomasti valmiiksi kirjoitettua tulevaisuuttaan.

Niinkun mä oon joskus maininnut, niin mun elämä on edenny käsikirjotuksen mukaan aina tän vuoden toukokuun loppuun. Käytännössä tää käsikirjotus jatkuukin, koska mulla on vakituinen duuni välivuodeksi ja aikaa lukea ihan kunnolla niihin pääsykokeisiin keväällä. On fakta, että mä tuun pääsemään vuoden päästä kauppakorkeaan ja opiskelemaan maisteriksi. Jotenki tää fiilis on vaan outo, kun ei oo periaatteessa mitään vastuuta (ellei kodinkoneita ja puhelinkuoria lasketa), ei deadlineja, ei mitään. Oon luonteeltani täydellisyydentavottelija ja tänään tajusin sen, että vähempi ei riitä mulle. Sen jälkeen heräsin fiilikseen, että oon ihan älyttömän onnellinen.

Punanen lanka katosi jo ajat sitten. Joo, anyways tänään mun maailmani romahti mutta tänään kaivoin pitkästä aikaa paperin ja kynän ja kirjotin uuden käsikirjotuksen. Vähän huusin mun vanhemmille siitä, kuinka urpoja ne on, mutta sitten mun maailmani oli taas ehjä ja elämä täydellistä. Eikä, oon ihan fiiliksissä!

Okei, joku varmaan huomasi, että vanha kunnon Riikka on takas. Heh, joo siis tää tyyli kirjottaa on mulle paljon luonnollisempi kun joku teennäinen vääntäminen siitä, mitä tuli tänään duunattua. En siitäkään huolimatta aijo palata näin kaistapäiselle linjalle, kunhan nyt vähän purin mieltäni niin, että olo keveni. Seuraavan postauksen teen jostain ihanan pinnallisesta jutusta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti