-->

9.9.2014

Tattoo


Mulla on ollut aikomus hankkia tatuointi jo jostain kutosluokalta asti, ja itseasiassa kuvankin suunnittelin silloin 12-vuotiaana. Olin jo käytännössä päättänyt ottaa sen kyseisen tatuoinnin nilkkaan heti kun täytän 18, mutta siinä kohtaa se sitten jotenkin jäi eikä se vuosia päässä ollut kuva enää tuntunutkaan niin kivalta. Mun tatuointihaave ei kuitenkaan koskaan sammunut, sillä onhan hienot tatuoinnit oikeesti cooleja!

Tää kuvissa näkyvä tatuointihan ei siis ole oikea, hehee! Tilasin tän kolme euroa maksaneen siirtokuvahirvityksen eBaysta joskus keväällä hetken mielijohteesta ja laitettiin se mun iholle edellisviikonloppuna, sillä meillä oli naamiaiset. En oo koskaan ollut erityisen innokas naamioituja, koska en vaan jostain syystä halua poistua mukavuusalueen ulkopuolelle pukeutumisessa. Tästä syystä olin penkkareissakin ihan vaan crossikuski tutuissa ja turvallisissa kamoissa, heh. Nyt meijän rakkaan naapurin 50-vuotiskemujen teemana kuitenkin oli naamiaiset, joten hoidin homman omalla tyylilläni. Ja kyllä mä onnituinkin järkyttämään monia sen muutaman päivän aikana kun tää pääkallotribaali olkapäätä koristi, niin aidon näköinen se ainakin kaukaa katsottuna oli.

Mutta niin, onhan mulla se tatuointihaave siis edelleen. Vaikka tää kuva olikin tosi cool sen hetken, niin en mä ihan näin mahtipontisesti aijo kuitenkaan ihoani koristella. Sirot, kauniit, ja ennenkaikkea merkitykselliset tatuoinnit on enemmän mun mieleen, ja mulla on kyllä selkeä visio siitä mitä haluan. Toivon, että pääsisin toteuttamaan suunnitelmani mahdollisimman pian, mutta se kynnys lähteä sinne neulan alle on kyllä yllättävän suuri! Katotaan miten tytön käy, mutta lupaan, että seuraavan kerran kun esittelen mustetta ihollani niin teen sen ihan oikean version kanssa.

4.9.2014

Wake up now until september ends


Hei vain hei ja syksyn alun terkkuja. Nautin tässä juurikin viikon ainoan vapaapäiväni rauhallisesta aamusta kirjoitellen ja jillaillen. Tänään nukuin kymmeneen, joka on huippupitkään mun mittakaavassa, hetki sitten skypetin ruotsiin muuttaneen Tiinan kanssa, hoitelin muutamia asioita ja kohta ajattelin lähteä juoksulenkille. Juoksin viikonloppuna kesän ekan päivälenkin ja tajusin, että oon ihan unohtanut miltä päivällä juokseminen tarkottaa. Oon tehny melkeen koko kesän vain ja ainoastaan iltavuoroa töissä ja treenit on painottunu sitten aamuun. Harvat iltatreenimahollisuudet oon sitten pyhittänyt rullaluistelulle. Anyways juokseminen tuntui kevyemmältä ja ihanammalta ja vaan mahtavalta päivällä, ja nyt oonkin ihan täpinöissäni lähdössä taas! Kävin eilen myös pitkästä aikaa ratsastamassa ja vaikka paikat onkin venyttelystä huolimatta aikalailla jumissa niin sekin oli ihan mahtavaa. Nyt välivuoden ihanien mahdollisuuksien ansiosta päätettiin Anniinan kanssa, että aletaan ratsastaa taas säännöllisesti koska se vaan on niin huippua!

Mulla on nyt viime päivinä ollu sellanen tosi vahva syksyfiilis, joka johtuu luultavasti syksyvaihteen vaihtumisesta tämän viikon maanantaina. Vaikka vielä kuukausi sitten kesästä luopuminen ei tuntunut yhtään kivalta idealta, niin nyt odotan vaan innolla, että toi kaunis ruska pääsee enemmän valloilleen ja päästään nauttimaan väriloistosta. Muutenkin syksy on aina vähän sellaista uuden alun ja uusien mahdollisuuksien aikaa, ja mäkin odotan tulevaa syksykautta innolla, sillä luvassa on kaikkea jännää ja uusia haasteita. Nyt mä taidan kuitenkin haastaa itteni sinne lenkkipolulle hengittämään raikasta ilmaa ja fiilistelemään aurinkoa. 

Hejdå!