-->

26.8.2018

Miksi menin armeijaan

9.7.2018 tein sen mitä päätin jo alakoulussa - lähdin armeijaan. Silloin 15 vuotta sitten naiset ei muodostaneet kymmenesosaa varusmiehistä kuten nykyään, ja sain osakseni outoja katseita. Tämä haave naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta pysyi aina, mutta mun elämäntilanteet lukion jälkeen ja siitä aina tähän heinäkuun alun maanantaihin oli täynnä muita asioita. Nyt kuitenkin tuli se "nyt tai ei koskaan"-hetki ja niin mä lähdin. Terveisiä siis tosiaan Kaartin jääkärirykmentistä, eli tutummin Santahaminasta.

Niin miksi? Suomi on ihan tosi tasa-arvoinen maa mutta tämä asepalvelusasia on poikkeus sääntöön. Kannatan ehdotonta tasa-arvoa, ja mua häiritsee henkilökohtaisresti se, että sukupuoli määrittää joudutko palvelemaan valtiota 6-12 kuukautta riippumatta muista suunnitelmista. Mun sukupuoli määritti, ettei mun tarvinnut, mutta mun teot ja mielipiteet ei kohtaisi jos en olisi itse lähtenyt suorittamaan tätä samaa palvelusta, jonka todellakin halusin tehdä.

Armeija on mulle paljon muutakin kuin tasa-arvon ylläpitämistä. Yksi mun tärkeimmistä elämänfilosofioista ohjaa tekemään elämässä kaiken mihin mahdollisuus tarjoutuu, koska tekemättömien asioiden katuminen on pahin mahdollinen tilanne, jonka voi itselleen aiheuttaa. Armeija tarjoaa mun loputtomaan seikkailunnälkään sisältöä ja tiedän saavani palveluksesta yhden elämän mielettömimmistä kokemuksista. Lisäksi mahdollisessa kriisitilanteessa olen mukana puolustamassa Suomea - se on mulle tärkeää ja vähintä mitä voi kotimaalleen takaisin antaa kaikesta siitä mitä täällä saa.

No, peruskoulutuskausi on nyt takana päin ja oon saanut jo ihan hyvän käsityksen siitä mitä armeija on. Miltä nyt tuntuu? Hyvältä. Oon viihtynyt armeijassa todella hyvin. Joka päivä oppii jotain uutta, sekä joutuu haastamaan itseään niin fyysesesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Viikkoihin on mahtunut itkua ja naurua, mutta jokaiseen aamuun herään pääsääntöisesti innostuneena siitä mitä tuleman pitää. Onneksi niitä aamuja riittää vielä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti